Ladataan...
Lilou's Crush

Sisältää mainoslinkkejä.

Olisikohan siellä ruudun toisella puolella hyviä ajatuksia itsenäisyyspäivän nelosten tansseihin, jotka täällä Helsingissä ovat iso juttu nelosten vuosiluokalle. Esikoisellani on tämä merkittävä päivä siis aivan nurkan takana, ja olemme kohdanneet tähän mennessä suurimman pukeutumishaasteen koko kymmenvuotisen elämänsä aikana. Normaalisti häntä on erittäin helppo vaatettaa varman oman arkityylinsä vuoksi. Vaan nämä juhlat...

Ensimmäinen kaveri kertoi jo elokuussa tilanneensa äidin kanssa ulkomailta mielettömän tanssiaismekon, muutkin alkavat olla hepeniensä kanssa valmiina. Unisex-vaatteisiin tai vielä mieluummin poikien puolelta hankittuihin vaatteisiin pukeutuva tyylinsä tarkasti tunteva nuori nainen tuskailee nyt vaatteiden kanssa ensimmäistä kertaa, ja alkaa äitikin jo vähän väsyä aiheeseen ja epäkelpoihin ehdotuksiinsa. 

Lapsi ei nimittäin missään nimessä, siis ehdottomasti ei koskaan, suostu pukeutumaan mekkoon -tai ainakaan tyttömäiseen mekkoon. Eikä sen puoleen juhlavista housuistakaan ole löytynyt mieluista. Kuitenkin poikien pukukaan asustettuna ei ajatuksena miellytä, eikä erittäin hoikalle tytölle poikien puolelta etenkään housut ole sopineetkaan. Fiksuna tyttönä hän ei halua ns. kertakäyttövaatetta, jollaiseksi vastentahtoisesti päälle puettu mekko eittämättä joutuisi, ja äiti on täsmälleen samaa mieltä. 

Olisiko jollakulla kokemusta siis juhlavan tyttöjen housupuvun tai haalarin, joka on juhlava, vaan ei missään nimessä rimpsuja, kimalletta tai rusettia, ja käytettävissä myös juhlien jälkeen, löytämisestä, koossa 152 cm. Mistä edes voisi etsiskellä!? Kenkien suhteen ei onneksi ihan samaa ongelmaa tule, sillä kunhan juhlavaate löytyy, saa uposen uudet tennarit toimittaa juhlakenkien virkaa.

 

//EDIT. tässä tuskailun lomassa saatoin ehkä löytää kelpo ratkaisun... Kuvan Petit by Sophie Schnoor -haalari joka tytöllä on tuolla alimmaisena, saattaisi kenties kelvata, eikä ole ihan kauhean kalliskaan! Odotan kiinnostuneena vastaanottoa, kun lapsi saapuu koirapuistosta. Muutenkin tyttö näytti löytävän Booztilta jotain melkein-hyviä-vaihtoehtoja... Onneksi on mid season sale.

 

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

En ole hetkeen kertoillut työuutisia, sillä minulla sellaisia kuulumisia jotka vaativat asioiden läpikäymistä virallisen marssijärjestyksen mukaan ennenkuin voin jakaa niitä kanssanne. Mutta nyt on kiva viimein kertoa puolikkaat uutiset täällä tärkeässä kotipesässä.

Ehkä muistatte, että vuosi sitten minua pyydettiin hiukan yllättäen pitkäikäisen, keskisuuren mainostoimiston toimitusjohtajaksi. Melko tovin aprikoituani suostuin lopulta hallituksen taivutteluihin. Tunsin suurimman osan väestä, ja arvostin erittäin paljon talon osaamista ja inhimillistä työskentelyilmapiiriä. Työtä oli paljon, enemmän kuin olisin arvannutkaan, mutta tartuin siihen suurella innolla. Muutosjohtamista, sitä vuosi on ollut, sen kaikissa mahdollisissa muodoissa. Ja voi miten valtavan paljon saimmekaan yhdessä aikaiseksi. Olen todella ylpeä.

Tänä syksynä saattelin konttorimme uuteen toimitilaan. Toimisto oli sijainnut parikymmentä vuotta samoilla sijoillaan, ja parinkymmenen vuoden sedimentit, hyvässä ja heikommassa, olivat jättäneet jälkensä sen seiniin. Muutolla oli siis suuri symbolinen merkitys uudesta ajasta, uusista ihmisistä ja uudesta tekemisen mallista. Ihana paikka, hyvä feng shui ja buugi.

Itse tein kuitenkin syksyn kuluessa suuren henkilökohtaisen päätöksen jättää toimitusjohtajan tehtävät yrityksessä. Ne muutokset, jotka toivoin saavani aikaan, oli saatu tehtyä ajattelemaani lyhyemmässä ajassa, kiitos sinnikkään työn ja kanssapuurtajien. Työmäärällisesti ja stressillisesti napakan vuoden jälkeen kaipasin energiaa ja läsnäoloa säästyvän enemmän myös perheelleni, joten lopulta päätös irtaantua tuntui vain luontevalta, näin muutamia asioita mainitakseni.

Kun tiedotustilaisuudessa pari viikkoa sitten kerroin koko porukalleni poisjäämisestäni, olo oli erittäin haikea, olinhan oppinut tuntemaan koko jengini, ja pidin jokaisesta valtavan paljon, mutta ei vaikea -päätös oli yksinkertaisesti oikea.  Jätin yrityksen vetovastuun luotettavan joukon käsiin ennen uuden toimitusjohtajan palkkaamista. Hallituksen puheenjohtajan kiittäessä, että toimitusjohtajakaudellani yrityksen asiat olivat menneet juuri oikeaan suuntaan ja vauhdilla, nielaisin ainakin sata pulleaa kyyneltä, ja talletin sanat tosi syvälle talteen.

Eli tällainen pieni uratarina, jonka halusin kanssanne jakaa, turhan useita "eteenpäin vaikka pää veressä" -tyyppisiä tarinoita kuultuani. On mielestäni olennaista, että työn ja uralla etenemisen lomassa pysyy aitona itselleen ja omille arvoilleen, ja puntaroi elämää, myös työelämää, niiden vinkkelistä. Miten paljon aikaa haluan viettää perheen ja harrasteiden parissa, mistä olen valmis luopumaan työn vuoksi? Millaiset haasteet on mahdollista kovalla työllä taittaa voitoksi, ja mitkä ovat sellaisia, joihin itse ei kertakaikkiaanvoi vaikuttaa. Millaisia määriä energiaa työ vaatii, ja mitä se antaa takaisin? Näitä pohtimalla ja valintoja niiden mukaan tekemällä on mahdollista rakentaa tasapainoinen, hyvä, kiinnostava (työ) elämä.

Ehkä jotakuta kiinnostaa, mitä seuraavaksi?  Juuri nyt vietän muutaman viikon lomaa, ennen niitä kliseisiä "uusia tuulia". Kerron niin kovin mielelläni kutkuttavista jutuista hiukan tuonnempana, kun töiden aloitus on ajankohtainen! Nyt on kuitenkin vuorossa lekottelu, lasten paijaaminen, lomailu ja ennenkaikkea lepo!

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Kaupallinen yhteistyö Storytel

Kerroin elokuun alussa Storytelistä, eli sähköisestä kirjapalvelusta verkossa täällä. Tiivistettynä, Storytellin kautta voi lukea ja kuunnella kirjoja mobiililla, tabletilla ja erityisellä Storytel Readerilla neljällä kielellä. Kirjat voi myös tallentaa offline-tilassa ilman verkkoyhteyttä käytettäviksi, eli wifin perään ei tarvitse kauempanakaan haikailla.

Itse olen niin koukussa äänikirjoihin, että jo sen vuoksi vien meidän hauvaa lenkeille vähintäänkin oman osani -alkuvaiheessa lenkkiä pentu vaatii vielä aikamoisen koulutussana-arsenaalin, mutta loppupäässä kulku muistuu mieleen jo niin mallikkaasti, että voi kuulokkeet nostaa korville. Tuo kuva on muuten elokuun lenkkihommista, ai että -onneksi ensi viikolle luvattiin jotain ihmeellistä lämpöaaltoa, vaikka tuskin sentään paljain säärin ja käsivarsin lenkkejä enää taitetaankaan...

Itselleni uusi juttu oli, että Storytelistä löytyy monen kustantajan kirjavalikoiman lisäksi myös vain Storyteliä varten tehtyja Storytel Originals -kirjoja -Eli aivan kuin Netflix Originals, noin ajatuksellisesti. Nämä teokset ovat saatavilla ainoastaan Storytelin tilaajille.

Suomenkielisiä Originalseja oli laskujeni mukaan nyt 34 kpl, ja taisivat kaikki olla (yllätyksekseni!) äänikirjoja. Minulla on paraikaa kaksi kesken: Tiina Raevaaran Silloinkin satoi kaatamalla, joka kertoo yhdessä asuviista vanhoista sisaruksista, joista toinen paljastuu murhaajaksi. Hulvaton tragikomedia, joka löytyy kuitenkin "psykologiset trillerit" -otsakkeen alta. Toinen ratikkamatkojen Storytel Original on samoin kevyt ja helposti kuunneltava huumoripläjäys, Roope Lipastin Kaatopaikkakeisari. Tarina kertoo kaatopaikan työyhteisöstä -ja mitä myllerryksiä syntyy, kun äijien joukkoon tulee Nainen. ja Kissa. Olen tämän kanssa vielä aika alkumetreillä, mutta huomisen hammaslääkäriratikoinnin Ruskeasuolle Dent-Tilkkaan jälkeen jo ihan inessa tuossa skenessä.

Juuri edellistä postausta kirjoittaessani hain postista uunituoreen Storytel readerin. Itselläni ei ole ollut aiemmin ollut kokemusta varsinaisista lukulaitteista, koska meillä on kotona ollut iPad niiden ilmestymisestä lähtien, ja kirjojen lukemiseta ajatellen sen tuolloin taisin pääasiassa hankkiakin.

Reader on erityisen hyvä silloin, jos ei satu omistamaan esimerkiksi padia tai tällaista jättilapiokännykkää kuin minulla on. Sinne saa erittäin kevyeen laitteeseen ladattua lukemattoman määrän niitä lukemattomia kirjoja -ja kohta myös kuuntelemattomia. Äänikirjat eivät vielä ole kuunneltavissa Readerilla, mutta pikapuoliin tämäkin on mahdollista. Käyttöliittymä on supersimppeli, ja käyttöön löytyy koneelta selkeät ohjeet, eli sopii vähemmän laitteita käyttäneellekin. Hinta laitteella oli 99€, ja se toimii nimenomaan Storytelin kanssa, eli eräänlainen Storytel Original sekin. 

Storytelin readerista lukeminen poikkeaa esimerkiksi iPadin lukukokemuksesta siinä, että sen tuntuma on lähellä paperikirjaa. Näytön pinta on karhea, paperimainen ja heijastamaton -ja mustavalkoinen, kuten suurin osa kirjoistakin. Meillä sille on löytynyt omat käyttöäaikansa muiden päätelaitteiden rinnalla erityisesti junamatkoilla, kun olen halunnut säästellä kännykän akkua, tai olen antanut kännykän juniorille Lasten Areenaa varten, ja isompi haluaa lukea jotakin. 

Tämä lapsukainen tykkää kovasti muutenkin lukea readerista, kun haluaa lukea montaa kirjaa yhtäaikaa, ja niitä ei viitsi kanniskella vaikkapa mökkireissuille. Nyt juuri katsastikin, millaisia nuorten kirjoja oli ilmestynyt, tulee vähän vaihtelua Viisikoille, joiden lumoissa on ollut kesälomalta saakka.

Ja se koodi!

Jos et vielä ehtinyt käyttää ilmaiskoodia, niin nappaapa se talteen näin: mene osoitteeseen storytel.fi/lilouscrush klikkaamalla tuosta tai kirjoittamalla hakupalkkiin, ja rekisteröidy käyttäjäksi: saat kokonaiseksi kuukaudeksi palvelun käyttöösi, normaali ilmainen käyttöjakso on kahden viikon mittainen. 

Summattuna, en voisi enempää hehkuttaa näitä uusia mahdollisuuksia lukea kirjoja! Lepohetki lukien nollaa päätä jotenkin aivan toisella tapaa kuin kännykän uutisvirran selailu. Ja ystäväni, täältä Lilyn toimituksesta työskennellessään monelle tuttu Kati sen juuri eilen hienosti laittoi jotakuinkin näin: "jokainen luettu kirja muuttaa ihmistä jollain tavalla: avartaa maailmaa tai herättää ajatuksia". Ja ei voisi oikeammassa Kati olla.

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Täällä on ollut viimeaikoina kovat kosmetiikkatestaukset päällä, ja nyt ehdin ottaa kuviakin sellaisista, jotka pääsivät jatkoon testiviikkojen jälkeen, eli parhaista parhaat, s'il vous plait!

Ekana vuorossa on tämä uudehko aarre jonka olen saanut PR-testiin, Lumenen Invisible Illuminationin Instant Glow UV-primer.  Kyseessä on siis meikin pohjustustuote, jossa on mukana hyvä 30 suojakerroin. Tämän kaverin käyttö sujuu seuraavasti: ravistetaan pulloa reippaasrti, ja otetaan pipetillä muutama tippa kämmenelle, ja levitetään kasvoille kosteusvoiteen päälle. Primerissä on melko paljon helmiäispigmenttiä, joten mielestäni se on parhaimmillaan meikkivoiteen alla, vaikka olen kuullut suositeltavan myös sellaisenaan käytettäväksi.

Meikkivoiteen alle jätettäessä se tekee meikille kestävän ja kauniisti kuultelevan pohjan ja sellaista "piilohehkua", pelkiltään puolestaan peilistä katsoo aikamoinen säihkynahka, joka ehkä välittyy tästä jättikädestä, jossa osalla kämmenselkää on primer levittynä?

Sävyjä on yksi, joka sopi minulle niin loppukesän rusketuksen aikana, itseruskettavan tummentamalla iholla että nyt kun alan olla kovasti kalpea. Vaikuttaa todella riittoisalta, sillä olen sitä pipettiin imutellut jo lukuisia kertoja, eikä vielä ole edes puoliväli saavutettuna. Sopivan määrän löytää nopeasti, ja kun tuote levitetään kosteutetulle iholle, iho ei imaise sitä samanlaisia määriä sisäänsä kuin putipuhdas nahka. 

Kesällä tällaiset tuotteet olivat vähemmällä käytöllä, kuten kosmetiikka ihovoiteita lukuunottamatta muutenkin, mutta nyt tuntuu hyvältä laittaa useampi kerros ihon ja syksyn viimojen väliin. Vähän niinkuin kasvojen kerrospukeutumista!

 

 

 

Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Jos joku muu on miettimässä reissua Pariisiin lähiaikoina, haluan jakaa vinkkinä hotellimme. Le Robinet d'OR löytyi mittavan surffailun päätteeksi Bookingin kautta suht ok hinnalla boutique-hotelliksi (3 yötä 2 henkeä hiukan alle 600€) vaikka  Pariisin hotellit olivat tottavie hinnoissaan reissumme aikana: päällä olivat sekä muotiviikot että golfin Ryder Cup! Mutta minkäs tein, kun olin lennot ehtinyt jo ostamaan. 

Hotelli sijaitsee rauhallisella Canal St.Martinin alueella, eli lähellä molempia rautatieasemia, kauniin St Martinin kanaalin lähellä, ei aivan rannassa kuitenkaan. Koska lensimme Orlyyn, matkasimme metrolla Gare du Nordiin, ja asemalta käveli hotellille reilussa kymmenessä minuutissa. Aivan hotellin lähellä, parinsadan metrin päässä, oli puolestaan Chateau Landonin metroasema, jolla pääsee näppärästi esimerkiksi Lafayettelle, jossa voi vaihtaa ties kuinka moneen metrolinjaan, ja suoraan pääsee puksuttelemaan vaikkapa Louvreen. 

Se sijainnista. Huoneesta enemmänkin: majoituimme kahden hengen huoneessa, joka oli kooltaan aivan optimaalinen meille. Tilaa oli sopivasti kahdelle, mutta varavuodetta sinne ei kyllä olisi saanut sijoiteltua -enkä muista, tarjosiko hotelli edes tällaista optiota. Tunnelma huoneessa oli niin lämmin, niin kotoisa, niin rentouttava, että viihdyimme aivan valtavan hyvin. Värejä oli käytetty paljon, mutta tyylikkäästi.

Kylpyhuone suihkuineen oli erittäin tilava, ja samoin kuin huoneen puolella, myös kylppärissä oli iso, joskin luonnollisesti huurrettu, avattava ikkuna. Äänieristys ei ollut mikään mahtava, mutta herkkäunisena nukun aina korvatulppien kanssa, joten ihan makoisat unet saatiin -hotellin vieraat eivät olleet mekastavaa sorttia, enemmänkin äänet olivat siivouskomeron kolinaa tai huonekalujen siirtelyä. Ylimmässä kerroksessa kun oltiin, ja kulmahuoneessa, oltiin varmasti rauhallisimmassa mahdollisessa paikassa, kuten olimme esittäneet toiveeksikin. Hissiä hotellissa muuten ei ollut, mutta sellaista nyt osaa enää oikein kaivatakaan, kun ei sitä kotoakaan löydy!

Aamiainen ei kuulunut huoneemme hintaan ja olikin iloinen yllätys maksamaan mennessäni, että lasten aamiaisesta ei veloitettu mitään. Aamupala oli varsin tyypillinen buffet-aamiainen, joka aamu saatiin vatsat täyteen, tosin jos jostakin vähän miinusta hotellille annan, niin kahvista. Se tuli koneesta, ja oli laihaa ja aikamoisen kamalaa, valitsi mitä sorttia tahansa. Hotellin ravintola sen sijaan oli hyväksi arvioitu ja kohtuuhintainen, ja olimme niin poikki iltaisin, että kävimmekin siellä peräti kahtena iltana syömässä.

Palvelu oli aivan uskomattoman hyvää, erityisesti illalla ravintolassa, mutta myös aina muulloin. Voisin mielelläni palata tänne uudelleenkin!

Ladataan...

Pages