Elämää uhmiksen kanssa – asioita, joista olemme eri mieltä
Uhmaikä, se alkaa olla meidän huushollissa täydessä vauhdissa (toiveajattelua?). Viimeisten viikkojen aikana pienet käninät ovat muuttuneet tunnin kestäviksi tahtojen taisteluiksi. Ihan terapiamielessä ajattelinki listata muutamia asioita, joista minä ja Pirpana olemme erittäin syvästi erimieltä.
1. Kivien heittäminen ja syöminen
Äidin mielestä? Not so cool.
Neiti S:n mielestä se on parasta mitä ulkona voi tehdä ja jos sitä voi tehdä äidin kieltojen säestämänä on se miljoona kertaa hauskempaa. Koirat saattavat hieman kannustaa ottamalla kivistä koppeja.
Oma käsitykseni siitä mikä kivien heiton alkaessa olisi tapahtuman kulku: neiti heittää kerran, äiti kieltää, lapsi tottelee ja keksi jotain sallittua tekemistä. Todellisuus sitten? Tämä on kiistatta yleisin syy siihen, että sisälle lähdetään itkun ja huudon säestämänä.
Kivien tunkeminen suuhun ja karkuun juokseminen kuuluvat samaan kategoriaan.
2. Sään mukaiset kengät
Äidin mieletä on olemassa kenkiä eri tilanteisiin. On helteellä sandaalit, viileämmälle tennarit ja sateelle kumpparit. Loogista?
– Ei suinkaan, koska todellisuudessa on olemassa vain kumpparit, kumpparit ja kumpparit. Lopputulema onkin, että meillä kuljetaan kumppareissa, koska ”pick your fights” on ehdottomasti parhaita toimintaohjeita uhmiksen käsittelyyn, joita olen kuullut.
3. Lätäköissä istuminen
Koska kumpparit on aina jalassa ei lätäköissä hyppiminen ole ihan niin justiinsa, mutta kuravaatteet, ne ei todellakaan ole pop, niin voisiko niissä lätäköissä olla sitten edes istumatta? Ei.
4. Oma sänky
Meillä on aina nukuttu omassa sängyssä, lukuunottamatta aamuyön saapumisia kainaloon ja elämän alkutaipaleen yöimetyksiä, mutta jostain syystä viimeisten viikkojen aikana käsitys omasta sängystä on päässyt hämärtymään. Jokailtaisen hippaleikin jälkeen löytyy tämä tuhisija meidän sängystämme, tyytyväisenä tuhisemmassa. Ehkä rippikouluun mennessä onnistutaan palauttamaan järjestely ennalleen?
(Tästä en kyllä toisaalta valita, onhan se ihana nukkua pienen peikkotytön tuhistessa vieressä <3)
5. Kuka määrään tahdin?
Neiti S.
Äiti ja Isi olisi vähän eri mielltä.
riidatonta lauantaina
M
PS. Se mitä en tiennyt on se, että jatkuvan uhmaamisen mukana tulee mieletön hellyydentarve, ja halailusta, siitä me ollaan samaa mieltä! <3