Flunssasta vesirokkoon

Neiti S alkoi oireilla flunssaansa jo lauantaina, kun nenä alkoi vuotamaan. Sitten tulikin yskä. Sunntaina oli kuumetta. 

Koska olin itse koko viime viikon flunssassa tein itsediagnoosin ja totesin sen tarttuneen. Eilen pyörähdimme Mehiläisessä ja saimme korvatulehdusdiagnoosin.

Huokasin jo, että huh, ei muuta kuin antibiootit ja loppuviikosta ollaan jo takaisin normaaliarjessa.

 

Ja sitten huomasin ne näppylät…

IMG_7734.JPG

 

Ja mieleeni muistuikin kommentti päiväkodista viime viikolta: ”täällä on sitten vesirokkoa liikkeellä”, olin itse niin pää täynnä räkää ja huolestunut siitä, ettei neiti sairastuisi juhannukseksi, että kommentti kulki sujuvasti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

 

Noh, nyt sen meillä. Että ei sitten ihan loppuviikosta taideta palata normaaliin arkeen?

Haluaisinkin nyt kovin kuulla teidän kokemuksianne kyseisestä riesasta. Minkä ikäisenä on sairastettu ja millaisena on mennyt ohi? Jos näppylät ilmestyivät tänään; mitä on vielä odotettavissa?

 

sairastupa terveisiä lähettää

M, joka on joutunut nielemään syyllisyyden tunteen ”huono työntekijä” ja keskittyy nyt olemaan ”hyvä äiti”.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Terveys

Juhannus saaristossa – taaperon kanssa

image.jpg

Se sujui niin paljon paremmin kun olin etukäteen kuvitellut! Kröhöm, siis ainakin neidin osalta.

Kuten, ensimmäisestä kuvasta voi päätellä, hän todella rakastaa veneilyä! Kivien heittäminen veteen oli myös huisin jännää. 

image.jpg

menossa mukana <3

Tekemistä ja ihmisiä ympärillä oli niin valtavasti, ettei turhautumiselle tai kiukuttelulle jäänyt juurikaan sijaan. Ja paikalla oli loistava kokoonpano pieniä hoitaja-apureita, suvun vanhemmat metrin mittaiset (teinit), jotka viihdyttivät pikkuneitiä taukoamatta. Oli kampaajaa ja tutkimusretkiä. Kyllä äiti pääsi jopa luvattoman helpolla. Kröhöm, siis neidin kanssa.

image.jpg

perinteinen perhepotretti 

(jos näyttää siltä, että irvistän, näet oikein. Olin juuri nyrjäyttänyt nilkkani.)

Kröhöm, konkarisaaristolainen sen sijaan nyrjäytti nilkkansa. Lipun nostossa, juuri ennen valokuvaa. Koska olin veljeäni lyhyempi, ensimmäistä kertaa, hyppäsin. Ja sattui. Onneksi on suvussa lääkäri. Ja onneksi ei mennyt pahemmin, nyt sillä nilkuttaa jo. Mutta vietävä, että harmitti!

image.jpg

keppikin löytyi lainaan ja ilme kertoo, se kertoo kaiken

Haaverista huolimatta erittäin onnistunut juhannus! Miten teidän juhannuksenne sujui?

 

mukavaa alkanutta viikkoa

M

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Matkat