Pysähdy

niin lomalla

Vaikka touhukkaan elämän ystäväksi (työholistiksi)  osittain tunnustaudunkin, tuntuu tämän hetkinen hektisyys (arki) vain olevan joskus vähän liiankin nopeatahtista. Pitäisi muistaa pysähtyä, vetää henkeä ja jatkaa hiipien.

Tänään kaivoin lomakuvamme esille. Ikäänkuin muistutellakseni itselleni, että joskus on oikeasti ihan tosi hyvä ihan vaan olla. Oikeasti istua siihen takan eteen, juoda lasi (mielellään hyvää) punaviiniä, ja olla vain hiljaa. Ajattelematta sitä kauppalistaa valmiiksi seuraavan päivän kauppareissulle. 

 

Hypätä hetkeksi pois siitä perustilasta, josta puhuu ”sitten kun tämä kiire on ohi..” (herää pahvi, se on tätä nyt!). Olla vain olematta.

 

M, joka nyt painuu sinne sohvalle, mutta ensin pitää muistaa kirjoittaa ylös päiväkodin vanhempainilta, laittaa puhelimeen hälytys niistä rapujuhlakamppeista, soittaa äidille, että unohdin aikaisemmin ja kirjoittaa ihan pari sähköpostia ja ja ja…

 

Nyt olisi om-omit ja fengshuit tarpeen.