Vanhan puutalon keittiöremontti
Tässä on ehtinyt vierähtää aika pitkään siitä, kun viimeksi kirjoittelin tänne blogiin. Nyt ajattelin kertoa miten lähes satavuotiaan puutalon keittiö remontoitiin nelihenkiselle perheelle sopivaksi. Talon keittiö oli siisti, mutta suunniteltu pienemmälle porukalle. Tässä, niin kuin muissakin projekteissani, oli tärkeää, että lopputulos sopii tyylillisesti rakennuksen aikakauteen, toiminnallisuutta kuitenkaan unohtamatta. Keittiössä tulee vietettyä paljon aikaa ja on tärkeää, että tavaraoille löytyy paikka ja hommat hoituvat sujuvasti.
Näistä tunnelmista lähdettiin. Keittiön kaapit olivat suht uudet ja siistissä kunnossa. Ne purettiin ja saatiin myytyä Torin kautta eteenpäin. Kiva, että menivät käyttöön. Olisi ollut ikävä hävittää ihan kelvollinen keittiö.
Ensin kuviteltiin, että ihan kaikkea ei tarvitse purkaa. Alkuperäinen laudoitus oli hyvässä kunnossa, joten hieno homma! Ei se kuitenkaan ihan niin helposti mennyt. Haitta-ainekartoituksessa löytyi laudoituksen alla olevasta tervapaperista reilusti kreosoottia. Kreosootti sisältää pah-yhdisteitä, jotka aiheuttavat syöpää, joten purkuun meni…
Tässä aletaan olla taas voiton puolella. Vanhat kreosootin kyllästämät osat on purettu pois ja uudet puhtaat eristeet ja laudat paikoillaan. Alkuperäinen katto saatiin sentäään säästettyä. Sitä ei haluttu siistiä liikaa, että saatiin vanhaa tunnelmaa säilytettyä. Vanhat naulanreiät ja muut saavat näkyä (päältä purettiin yksi uudempi kerros mäntypanelia). Uusi puhas maali ja leveät kattolistat riitti katon fiksaukseksi.
Tässä sitten valmis kaapisto, joka täyttää koko keittiön päätyseinän. Nuo lyhyemmät ovet kätkevät taakseen aamiaiskaapin. Meillä aamiaiskaappi ei tarkoita kaappia missä on hieno kahvinkeitin ja tarkoin valikoidut kauniit kupit siistissä järjestyksessä. Meillä sinne on piilotettu mikro, kahvinkeitin, leivänpaahdin, blenderi ja kaikki muut mahdolliset kodinkoneet ja hirvitykset mitä ei haluta pitää koko ajan näkyvillä. Tällä järjestelyllä keittiön yleisilme pysyy siistinä. Kaapiston oikeaan laitaan mahtui vielä siivouskaappi.
Uuniseinä näytti tältä, kun kaikki oli purettu. Tiiliseinän takana ovat hormit, joten liesituuletin saatiin kytkettyä suoraan yhteen niistä.
Alkuperäisessä pohjaratkaisussa tiskialtaan vasemmalta puolelta meni ovi makuuhuoneeseen. Se olisi ollut kiva säilyttää, mutta käytännöllisyys meni tässä kivan ohi. Kaappitila ja laskutaso ei olisi millään riittänyt, jos oviaukko olisi vienyt osan siitä.
Tämä yhdestä kappaleesta oleva Stalan tiskipöytä oli myös yksi jännityksen paikka. Jos seinät olisivat olleet vähänkin vinot tai tason mitat väärät, niin oltaisiin oltu ongelmissa. Tai ainakaan lopputulos ei olisi ollut näin siisti. Onneksi seinät olivat luotisuorat ja taso oikein mitattu. Se sopi täydellisesti paikoilleen. Jossain vaiheessa ennen tason toimitusta aloin myös miettiä, että toivottavasti se mahtuu jostain sisään… Tasolla on mittaa aika reilusti ja talon sisäänkäynnissä on kaksi ovea 90-asteen kulmassa, hyvin pienessä tilassa. Taso taisi ”taipua” tuosta kulmasta, ainakaan remppamiehet eivät maininneet, että se olisi pitänyt tuoda sisään ikkunan kautta.
Tällainen siitä sitten tuli.Iso liesituuletin on vähän niin kuin vanhanaikainen huuva, joka tässäkin on alkujaan ollut puuhellan päällä. Ei muodoltaan, mutta kooltaan. Keittiö on nyt ollut käytössä pari vuotta ja hyvin toimii!
Kahden seinän laatoitus ja seinään kiinnitetyt valaisimet tuovat keittiöön vähän bistrofiilistä. Emme halunneet keittiöstä museota. Ohjenuorana oli ennemminkin modernia toiminnallisuutta vanhalla tvistillä. Vasemmalla olevassa korkeassa kaappissa on integroitu jääkaappi ja pakastin.
Ajanmukaisen vaikutelman lisäämiseksi korkeita kaappeja kiertää ylhäällä kattolista ja alhaalla jalkalista. Vetiminä lankavetimet irtoprikoilla. Säästin ja kunnostin myös keittiössä olleet vanhat lankavetimet, mutta niitä ei valitettavasti riittänyt kaikkiin oviin, joten ostimme uudet. Vanhat ovat vielä tallessa ja niille löytyy varmasti joku käyttökohde.