Vohveleita ja pakkaspäivien puuhia

Inhoan palelemista, mutta kyllä näissä aurinkoisissa pakkaspäivissä on kieltämättä puolensa. On niin kaunista, että toppautuminen ulkotamineisiin ja kohmeiset varpaat on kohtuullinen hinta tuosta aurinkoenergiasta. Jos kovaan pakkaseen yhdistetään tuuli, luovutan ja olen valmis jäämään sisätiloihin.

Olemme käyneet lasten kanssa lähes joka päivä luistelemassa. Lähtiessämme ei olla paljon lämpömittaria uskallettu vilkuilla. Onneksi jäälle on niin lyhyt matka, että kun ensimmäisen tulee vilu, päästään muutamassa minuutissa kotiin lämmittelemään.

 

 

 

 

Pulkkamäessä käytiin mummilassa lasten serkkuporukalla. Siskoni oli kahden lapsensa kanssa hiihtolomailemassa mummilassa ja meno neljän pienen kesken oli jokseenkin villiä, huh huh. Lapsenlapset ovat kietoneet isovanhempansa tiukkaan pikkusormiensa ympärille. Kun pikkuinen haluaa istua aikuisten tuolilla, on ukki ilman muuta valmis vaihtamaan paikkaa syöttötuoliin. Ilmankos lapset viihtyvät mummilassa niin hyvin.

 

Me aikuiset eli minä…

ja siskoni tarkenimme ja jaksoimme lasten tahdissa kuuman kahvin voimalla.

 

Tänään katselimme silmä kovana naisten hiihtoa. Kaikille katsojille ei ollut aivan selvää, ketä kannustetaan, mutta ei se onneksi Pärmäkosken menoa haitannut. Hopeamitalin kunniaksi keitettiin kahvit ja syötiin vohvelit ja vohvelit. Keksivohvelit kaivettiin kaapista ja toiset vohvelit pakastimesta. Viikolla herkuteltiin yhtenä iltana belgialaisilla vohveleilla. Silloin emme jaksaneet syödä kaikkia paistamiamme vaan laitettiin loput pakastimeen. Sieltä niitä on helppo ottaa syömäreiden mukainen määrä, sulattaa jäiset vohvelit leivänpaahtimessa ja syödä pois.

 

 

Minulla on edelleen etsinnässä täydellisten belgialaisten vohveleiden resepti. Aika montaa reseptiä olen jo testannut, mutta rakennetta pitäisi saada vielä rapeammaksi pinnalta ja pehmeämmäksi sisältä. Tavoitteena on jonakin päivänä paistaa samanlaisia vohveleita, joita söimme siskoni kanssa Amsterdamissa yllärisynttärireissullani keväällä 2005. Ensimmäiset vuodet meni metsästäessä paksuja vohveleita paistavaa rautaa. Nykyäänhän niitä onneksi löytyy jo monista kaupoista, silloin ei löytynyt mistään. Nyt olen onneksi edennyt jo reseptien testausvaiheeseen. Tämän kertaiset olivat ehkä parhaita tähän mennessä tai ainakin yhtiä parhaista.

 

Belgialaiset vohvelit

2,5 dl maitoa

1 dl piimää

0,5 dl rahkaa

4,5 dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa

0,5 tl suolaa

1 rkl tomusokeria

0,5 tl kardemummaa

3 kanamunaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuna

Voita paistamiseen, sokeria päälle.

 

 

Sekoita maito, piimä ja rahka. Lisää sekaan kuivat aineet. Erottele kananmunan keltuaiset ja valkuaiset. Lisää keltuaiset muihin aineisiin. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää taikinaan hellästi sekoitellen. Käytä paistamiseen voita. Hauskoja pyöreän muotoisia vohveleita saa, kun taikinaa annostelee reippaan ruokalusikallisen ja neliskanttisia, kun taikinaa annostelee reilummin. Koska taikinassa on vain vähän sokeria, hyvällä omallatunnolla päälle voi lisätä vähän reilummin. Tätä taikinaa en ole testannut tavallisella vohveliraudalla, ainoastaan neliskulmaisia paksuja vohveleita paistavalla raudalla.

 

 

Löytyykö sinun reseptikirjastasi täydellisten vohveleiden resepti? Täällä olisi yksi täydellisen vohvelin metsästäjä valmiina testaamaan.