mä oon sini. mulla on kriisi: identiteettikriisi, oi se klassinen. olin joskus kekseliäs, rohkea ja fuck what others think -pukeutuja. nykysin kuitenkin oon, öh,tylsä. niin tylsä, että välillä hävettää. oikeasti. toisaalta mä pidän huomiosta ja hämmästyksestä nousevista kulmakarvoista, mutta mun aivoihini on muuttanut joku ärsyttävä pieni inisiä, joka pistää mut ajattelemaan: mut mitä ne muut ajattelee? perhanan raivostuttavaa. miksi mä nyt yhtäkkiä oon alkanut välittää muiden ihmisten mielipiteistä? eikö lukiossa kolmosvuonna jo kuuluisi osata elää sen faktan kanssa, etteivät kaikki viihdy tavallisessa, harmaassa? lukiovalintani meni päin perseettä. menin koko kaupungin konservatiivisempaan kouluun, jossa on kaikki mahdolliset kokoomusnuoret ja typical white girlit. mä en kestä, koska mä oon muuttumassa myös sellaiseksi. pelastakaa mut! 

in my life why do i give valuable time for people who don’t care if i live of die?