Takatalven jälkeen

Nyt kun toukokuun lumet on (toivottavasti pysyvästi) sulateltu takapihalta ja haravointikausi odottaa jatkumistaan, olen hiljalleen heräämässä horroksestani.

Onko maailmassa montaa ihanampaa asiaa kuin herätä aikaisin, keittää kahvit pressopannussa ja juoda kupillinen rauhassa ulkona koiran kanssa? Aamukaste nurmikolla ei haittaa paljaita jalkoja, kun aurinko hehkuu lämpimästi. Koivunlehdet ovat kuin huomaamatta auenneet täysin, ja maailma on muuttunut vihreäksi paratiisiksi.

Jaettu Maa on nyt niin valmis kuin sen näillä silmillä pystyy saamaan. Viimeinen betalukijapalaute saapui, nyt tekstiä pitää lepuuttaa joitakin viikkoja. Sitten viimeistelen ”puhtailla” silmillä ja lähetän tekstin kustannusyhtiöön; ainakin Into ja Like julkaisevat sen tyylisiä kirjoja, mitä arvelen Jaetun Maan olevan.

Olen ollut viikon aivan kauheassa flunssassa. En tiedä, mikä tauti on kyseessä, mutta jouduin viettämään kaksi päivää täysin vuodepotilaana. Kuume nousi niin korkeaksi, että mikä tahansa kosketus – vaatteiden, lakanoiden tai peittojen – paljaalla iholla tuntui niin pahalta, etten pystynyt nukkumaan. Kurkkukipua pystyi kuvailemaan vain sanalla ”infernaalinen”. Se vaihtui hiljalleen ympärivuorokautiseen yskään, jonka ansiosta olen nukkunut yhä vain parin, kolmen tunnin päivä-ja yöunia aina kun olo on ollut sellainen että saattaisin nukahtaa yskästä huolimatta.

Mutta kyllä se tästä! Liikunnan ja treenaamisen merkitys itselle alkaa korostua, kun en ole viikkoon päässyt aamulenkille, joogaamaan kunnolla tai nostelemaan painoja. Eilen oli pakko tehdä pyörälenkki ja kevyttä lihaskuntoa, tuntui että muuten lähtee järki tästä sisällä istumisesta. Työtkään eivät edisty, kun ei saa välillä tuulettaa päätä ja ajatukset ovat kuumeen samentamia. Joka päivä silti jotain. Eteenpäin miten pienillä askelilla tahansa.

Muutaman viikon editointitauon aikana aion tehdä ajatustyötä ja taustatutkimusta, toivon mukaan niin paljon, että loppueditointi tulee olemaan läpihuutojuttu. Sillä sitä se parhaimmillaan on: kun ajatukset ovat kirkkaat ja sitä tietää, mitä haluaa lisätä, muuttaa tai poistaa, se ei oo kun tehdä vaan. Oikeassa kuolevaisten kansoittamassa maailmassa tällaisia läpihuutojuttuja saa vastaansa äärimmäisen harvoin, mutta jos pääsee edes lähelle niitä, ovat asiat aika hyvin.

Ajattelin ottaa kesän treenikauden suorituskyvyn kasvattamisen kannalta. Ehkä jotain treenikuvia eksyy tännekin jossain vaiheessa.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *