Hyvästit mikä-mikä maalle

Noin neljä vuotta sitten Peter Panini sai minut täysin pauloihinsa ja tempaisi täysillä mukanaan mikä-mikämaahan. Mikä-mikämaassa oleiluni piti kestää vain muutaman kuukauden. Toisin kävi, olimme niin rakastuneita, niin onnellisia, Peter Pan oli lähdössä jo pois, mutta päätti jäädä. Siitä alkoi huumavan onnen aika, luulin jo joskus ettei minun koskaan tarvitsisi lähteä pois mikä-mikämaasta. Viikko sitten kuitenkin tuli aika sanoa hyvästi mikä-mikämaalle ja rakaalle Peter Panilleni. Päätimme yhdessä, että nyt on aika erota. Vaikka päätös oli yhteinen ja odotettavissa, mitään näin vaikeaa en vielä koskaan ole kokenut.

Kulunut viikko on ollut tunteiden vuoristorataa. Vielä perjantaina lähtöni jälkeen luulin voivani hyvin, kyllä tämä tästä ajattelin. Lauantaina todellisuus iski päin naamaa. Kaikista vaikeinta tässä on se, että tietää päätöksen olleen oikea. Haluamme tulevaisuudelta aivan eri asioita. Se ei silti muuta sitä että välitimme toisitamme paljon. Peter Panini oli minulle, hellä, hyvä, ymmärtävä ja rakastava. Peter Panilla varmasti on aina paikka sydämmessäni, en vain halunnut luopua unelmistani Peter Panin tähden.

 

Kommentit (1)
  1. Hienoa, että kaikki hoitui noin rauhallisissa merkeissä ja olitte yhtä mieltä päätöksestä. Ikävä kyllä se eroaminen ei ole siltti helppoa, ei vaikka tietäisi sen olevan oikea ratkaisu. Mikään ei vähennä niiden kaikkien tunteiden määrää, jota erotessakin oli.

    Hienoa, että annat itsesi käsitellä asiaa ja surra. Anna sille kaikessa rauhassa aikaa.

    Haleja ja voimia ♥

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *