Ajatuksia kasvaneesta lehtipinosta

Kesälomalla kummasti tämä lehtipino aina tuppaa pursuamaan yli äyräiden ja tarvitsen kipeästi jotain järkevämpää ja tilavampaa säilytysmuotoa. Rakastan lehtiä ja niiden selailua, enkä malta millään heittää niitä pois. Pohjalta löytyy useimpia vuosia vanhoja suosikkilehtiä, joihin on kiva palata ja tavallaan löytää ne uudelleen.

Tässä virtuaalimaailmassa käyttäydyn hyvin eritavalla kuin lehtien parissa. Pikakulutan useimpia sivustoja hetkessä, en jää lukemaan tai katsomaan sivuja jos alku jo vaikuttaa epäkiinnostavalta ja harvoin muistan niihin palata. Verkossa kaikki uusiutuu ja muuttuu lähes jatkuvasti, tietoa on runsaasti ja aihepiirejä miljoona. Sen parissa on vaikea rauhoittua ja antaa ajatusten lentää, silmät skannaavat sivuja tehostetusti eivätkä jää makustelemaan sanoja, lauseita ja kuvia, vaan miettivät jo mistä löytyisi seuraava mielihyvän lähde. Huomaan helposti tulevani ns. ähkyyn jos en malta lopettaa ajoissa.

Lehtien lukeminen on hyvin erilaista, jo se tunne paperista kädessä on erilainen. En usko netin olevan uhka lehdille mutta varmasti se haastaa uudistumaan ja miettimään sisältöä erilaiseksi ja sen myötä (toivottavasti) myös tekee sisällön laadukkaammaksi. Verkossa kaikki uusi on heti kaikkien saatavilla, kun taas lehtiin juttujen painaminen kestää aikaa ja ne suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen. Jutut ovat pidempiä ja harkitumpia, tai ainakin useimmat. Kehityskykyiset selviävät voittajina ja toiset taas hiipuvat hiljalleen pois. No niin kai voi todeta aika monesta asiasta.

Siksi nyt lomaillessa koitan jälleen palata lehtien ja kirjojen pariin, rauhoittua tarinoihin ja nautiskella kauniista kuvista. Aikaa uppoutua niihin, on minulle luksusta. Katsotaanpa jos vaikka saisin kaivettua kasan pohjalta vanhoja lehtiä ja tehdä tilaa uusille. Kaikenlaisia ajatuksia se kasvanut lehtipino saakin aikaan… Kohta aion tarttua johonkin kivaan lehteen.

Leppoisaa keskiviikkoa kaverit.

-M