Maailman ihanin paikka

Kaunis utopia?

Lupasin kertoa teille maailman ihanimmasta paikasta ja nyt ajattelin sen tehdä. Kuten täällä aihetta sivuten jo totesinkin, olen järvi-ihminen jonka sielu lepää järven rannalla laiturin nokassa. Yksi suurimmista vaikuttajista siiihen, että oma mielenmaisemani löytyy nimenomaan järven rannalta, lienee Muuratsalo.

Muuratsalo on 11 km² pituinen saari Päijänteessä ja se kuuluu Säynätsalon saariketjuun. Saaren pohjoisosa kuuluu Jyväskylään ja eteläosa Muurameen. Säynätsalon saariketjun omaleimainen maasto on jääkauden peruja. Johan Parviainen perusti sahan Säynätsaloon 1800-luvun lopulla ja kaikki asutus siihenasti asumattomalla saarella muodostuikin sahan ympärille.

Muuratsalon ensimmäiset asukkaat koostuivat J. Parviaisen tehtaan työntekijöistä perheineen. Arkkitehti Wivi Lönn suunnitteli asemakaavan tarkoitusta varten Muuratsalon pohjoisniemeen, Haikkaan. 1930-luvun puolivälissä rakennettiin Muuratsaloon, kalliovuori Satasarvisen eteläpuolelle toinenkin asuinalue.

Minun isoisoisäni oli yksi 1920-luvun lopulla talonsa Haikkaan rakentaneista. Talossa on syntynyt niin isoisäni sisarineen kuin isäni ja hänen veljensäkin. Samainen talo on touhukkaan ja päämäärätietoisen isoisäni toimesta kunnostettu päästä häntään, taloa ja sen henkeä kunnioittaen. Sanomattakin lienee selvää, että tällä talolla on suuri paikka meidän sydämissämme.

Lapsuuden kesät ja järvi

Syy miksi tituleeraan itseäni järvi-ihmiseksi lienee suurimmalta osin se, että olen viettänyt lapsuuteni kesät Muuratsalossa, Päijänteen rannalla. Olemme lilluneet ja polskineet tuntikausia kesäauringon lämmittämässä järvessä, joka on kuin linnunmaitoa. Olemme vilkutelleet laiturilta ohi kulkevalle Suomi-laivalle, grillailleet rannalla ja heränneet katsomaan järven yllä pimenevää aurinkoa.

Lapsuuden yksi mieleenjääneistä tapahtumista oli, kun pääsimme naapurin isännän moottoriveneellä retkelle Vaajakosken sululle asti! Äyskäröimme naapurin pojan kanssa vettä hänen jollastaan ja yritimme nukkua yön teltassa, allekirjoittaneen kuitenkin hipsiessä lopulta keskellä yötä sisälle varmana siitä että joku vaanii meitä ulkona. Suunnittelimme ja pidimme lähipiirimme aikuisille akrobatiaesityksiä pihalla, piirsimme sielumme kyllyydestä. Ja uimme. 

Kun pari vuotta sitten tuli ajankohtaiseksi pohtia opintoihini liittyvän opinnäytetyön aihetta, ei minun sitä kauaa tarvinnut miettiä. Tottakai tulisin tekemään opinnäytetyöni Muuratsalosta. En kuitenkaan halunnut tehdä perinteistä matkaopasta, joten päädyin aikakauslehti-konseptiin. Syntyi Minun Muuratsaloni -lehti (kuvakollaasissa alin rivi kesk.) johon koostin sydämeni Muuratsalon. 

Säynätsalo ja siihen kuuluva Muuratsalo ovat myös loistavia kotimaan vierailukohteita. Mikäli siis suuntaatte reissullanne Keski-Suomeen, kannattaa ehdottomasti piipahtaa myös Säykissä. Säynätsalosta ja Muuratsalosta löytyy kohteita niin luonnon kuin kulttuurinkin ystäville.

Olen siinä mielessä myöhässä tämän kirjoitukseni kanssa, että valtaosa paikallisista kesätapahtumista alkaa olla tältä kesältä takanapäin. Kannattaa kuitenkin pistää tämä vaihtoehto korvan taakse ensikesän matkasuunnitelmiea silmälläpitäen. :) Onhan Muuratsalolla toki oma tenhonsa myös talvella, mutta täydessä kukoistuksessaan paikka on ehdottomasti kesällä.

Ruokala Salo, eli tuttujen kesken "Railin kuppila"

Muuratsalon Haikassa Saaritien ja Piinkadun kulmassa sijaitsee ihana ja autenttinen Ruokala Salo, tuttujen kesken Railin kuppila. Sinne astuessaan astuu kiireettömyyden vyöhykkeelle. Ei ollut Muuratsaloreissua ilman Raililla käyntiä ja aina kun ilmestyimme Railille joko irtokarkkeja tai jäätelöä ostamaan, muisti Raili meidät aina eikä koskaan unohtanut kysellä kuulumisia.

Vielä tänäkin päivänä käyn aina Muuratsalossa ollessani tervehtimässä Railia ja ostamassa hieman irtokarkkeja vanhojen hyvien aikojen kunniaksi. Ja vielä muistaa Raili kysellä kuulumisia ja tervehtii vanhaan tuttuun tapaansa: "mitäs sais tälläkertaa olla?".

Samalla sydämellisellä otteella Raili palvelee kaikki asiakkaansa. Aivan nimellistä summaa vastaan hän tarjoilee pöytään kahvit hienoista kupeista ja kahvin kanssa vastaleivottua pullaa. Erityisesti mieltäni lämmittää tapa, jolla Raili puhuttelee lapsiasiakkaitaan. Siinä suhteessa mikään ei ole 20-vuodessa muuttunut.

Matkailijalle Railin kuppila on ehdoton levähdyspaikka. Tuulahdus 1950-luvulta, kiireettömyyden keidas. Kahvihetken Raililla kruunaa ikkunasta avautuva järvimaisema, jonka veroista ei ole toista.

Osoite: Saaritie 4, Säynätsalo

Uuden polven museo: taidetta tehdashallissa

Säynätsalolainen Uuden polven museo on antanut Säynätsalon tehdasalueen vanhoille tehdashalleille arvoistaan käyttötarkoitusta kesästä 2006 lähtien. Uuden polven museon kesänäyttelyissä hallin seinät ja lattiat täyttyvät paikallisten nykytaiteilijoiden toinen toistaan upeammista taideteoksista.

Koruton tehdashalli toimii loistavana taustana runsaille ja ajatuksia herättäville taideteoksille. Tila käy saumatonta vuoropuhelua sinne ripustettujen ja aseteltujen töiden kanssa. Pääroolin se kuitenkin antaa suosiolla päätähdille, eli taideteoksille.

Kuva- ja veistostaidenäyttelyidensä lisäksi Uuden polven museo on myös tarjonnut puitteet muunmuassa tanssi- ja mediataidetapahtumille sekä poikkitaiteellisille performansseille. Niiden avulla vanha tehdashalli on herännyt aivan uuteen eloon ja kukoistukseen. Sen lisäksi että Uuden polven museo on antanut aivan uuden käyttötarkoituksen vanhoille halleille, se antaa myös tukea ja mahdollisuuden paikallisille eri taiteen alan edustajille päästä toteuttamaan ja ilmaisemaan itseään.

Uuden polven museon kesänäyttely alkaa olla tältä kesältä jo ohi (viimeinen aukiolopäivä 18.8. eli vielä ehtii!), mutta kannattaa muistaa tämä myös ensi kesän reissuja suunnitellessa. :)

Osoite: Säynätsalon teollisuustalo, Saaritie 1, Säynätsalo
 

Alvar Aallon kädenjälki näkyy Säynätsalossa

Jyväskylästä löytyy paljon kohteita Alvar Aallon arkkitehtuurin ystäville, eikä Säynätsalo tee siihen poikkeusta. Kansallisarkkitehtimme Alvar Aalto ehtikin mittavan uransa aikana jättää kädenjälkensä niin Muuratsaloon kuin Säynätsaloonkin. Säynätsalon maamerkki, kunnantalo on laajasti arvostettu arkkitehtuurin taidonnäyte. Alvar Aalto suunnitteli sen vuosina 1949-52. Kunnantalossa on mahdollisuus myös yöpyä ja siellä on vuokrattavana kaksi vierashuonetta.

Muuratsalossa puolestaan sijaitsee Alvar Aallon vuonna 1954 rakennettu koetalo, joka nimensä mukaan oli hänelle uusien materiaalien ja rakennustekniikoiden kokeilukenttä. Koetalosta löytyy lukemattomia yksityiskohtia joiden summana on syntynyt omaperäinen mutta toimiva kokonaisuus. Koetaloa ja sen pihapiiriä katsoessa voikin saada pienen käsityksen arkkitehdin ajatusmaailmasta. Opastettu kierros antaa kokonaisuuteen oman lisävivahteensa.

Koetalon pihaan pystytetystä vajasta löytyy myös Alvar Aallon suunnittelema Nemo Propheta in Patria -vene.

Lähistöllä sijaitsee myös Aallon suunnittelema Muuramen kirkko.

Lisätietoa koetalosta ja opastetuista kierroksista: http://www.alvaraalto.fi/koetalo.htm // Kunnantalo: http://www.jyvaskyla.fi/saynatsalo/kunnantalo
 
Osoite: Parviaisentie 9, Säynätsalo
 

Sektoriloisto on olennainen osa Haikan edustan maisemaa

Yksi Muuratsalon leimallisimmista maamerkeistä lienee vuonna 1943 rakennettu sektoriloisto-majakka. Se onkin olennainen osa Haikan rannoilta Päijänteelle avautuvaa maisemaa. Majakka toki häviää ainakin koossa isommille merimajakoille, mutta pienestä koostaan huolimatta sillä on silti luonnetta ja erityinen paikkansa Haikan edustan silhuetissa. 

Vielä isäni lapsuudessa Haikan niemen kärjestä pääsi jalkaisin majakkasaarelle, mutta tänäpäivänä se ei enää ole mahdollista. Majakkasaaressa käyminen edellyttää siis liikkumista veneellä. Mitään erityistä ohjelmaa majakkasaarella ei ole, eikä majakassa pääse käymään sisällä. Vesillä liikkuessa majakkasaari soveltuu läheisen Kaakkosaaren tavoin levähdyspaikaksi. Mikä olisikaan hienompaa kuin syödä eväät sektoriloiston portailla!

Viitaten visiittiini Söderskärin majakalla, täytyy automaattisesti toimivaa järvimajakkaa ja aikoinaan majakanvartijan läsnäoloa vaatinutta merimajakkaa tietenkin hieman vertailla. Jos Söderskärissä ensisijainen vaikutelma oli armottomasta merestä, on sektoriloiston juurella olo lähinnä leppoisa. Tämä tiivistääkin ehkä mielestäni meren ja järven perustavanlaatuiset erot ylipäätään.

Meri on armoton, kiihkeä ja loputon. Järvi taas on leppoisa, hennosti kasvoille puhaltava tuulenvire. Vaikka olisit keskellä järveä, et koskaan ole liian kaukana mantereesta.

Siitä huolimatta että Haikan sektoriloisto ei olekaan vaatinut toimiakseen ihmisten läsnäoloa, liittyy siihen silti mielestäni jotain kiehtovaa mystiikkaa. Majakka on ollut pimeänä niin kauan kuin muistan, ja sen tummana kaukaisuuteen katsovat "silmät" saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Ties vaikka tuossa pienessä, valkoiseksikalkitun kiven päälle rakennetussa majakassa asuisi vaikka tonttuja.

Pieni sektoriloisto on aikoinaan ollut kivikkoisen järven kävijöille yhtä tärkeä, kuin Söderskärin isompi serkku itämeren kulkijoille.

Osoite: Haikan pohjoiskärki

Patikoimaan Paljaspäälle, kalliovuorille kiipeilemään

Kulttuuri- ja historiaelämysten lisäksi Muuratsalo tarjoaa luonnonkävijällekin vaihtoehtoja joista valita. Jyväskylän seudulle tyypillisiä piirteitä ovat kalliovuoret, joita löytyy myös Muuratsalosta. Näitä ovat Satasarvinen, Paljaspää ja Kontinvuori.

Luontopolut ja kalliovuoret

Muurame-Säynätsalon ympäristöyhdistys ylläpitää merkittyä ja opastettua, kahden kilometrin Paljaspään luontopolkua. Muuratsalon pohjoispäässä Kontinvuoren itärinteitä kiertävän polun varrella on 11 taulua kertomassa alueen kasveista ja eläimistä. Paljaspään laella olevalta näköalapaikalta puolestaan avautuu upeat näkymät 60-70 metriä alemmas, Päijänteen Hauhonselälle. Upeita maisemia voi ihailla niinikään myös Kontinvuoren huipulta.

Muuratsalon laavu

Muuratsalon Mikonniemen virkistysalueella, saaren eteläosassa sijaitsee Päijänteen virkistysalueyhdistyksen ylläpitämä laavu. Sen yhteydessä on myös nuotiopaikka.

Lisätietoja: http://paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/?id=461
 
Metsät

Mustalahti 1,8 ha

Puron varrella Muuratsalon itärannalla sijaitsee pieni ja monimuotoinen metsä, jota ympäröi melko karu männikkö. Lehtomainen metsä koostuu osittain kuusivaltaisista ja osin taas lehtipuuvaltaisista alueista.

Kärppäkiven lehto

Kontinvuoren alarinteellä Muuratsalon koillisrannalla taas sijaitsee upea Kärppäkiven lehto. Se sijaitsee kallioisen maaston keskellä olevassa painanteessa, lähteestä virtaavan puron varrella.

siirtolohkare poikineen

Yksi Muuratsalon luonnon leimallisista piirteistä ovat siirtolohkareet. Saarella sijaitseekin yksi maamme suurimmista siirtolohkareista. Nämä jääkauden jälkeensä jättämät murikat ovatkin yksi näkökulmista joiden kautta Muuratsalon monimuotoista luontoa voi tarkkailla.

Lisätietoa Muuratsalon retkeilykohteista: http://jyväskylä.fi/saynatsalo/vapaaaika/retkeily/
 
Vesistö


Säynätsalo tarjoaa oivat puitteet myös veneilijöille ja paikka onkin suosittu heidän keskuudessaan. Juurikkasaaresta Säynätsalon pohjoispuolelta löytyykin saaren suurin, Jyväskylän veneseuran isännöimä vierasvenesatama. Samainen satama toimii myös yhtenä Päijännepurjehduksen kahdesta satamasta. 

Veneilijöiden lisäksi Muuratsalo vesistöineen antaa hyvän elinympäristön myös lukuisille vesilintulajeille.

Muuratsalo on minulle maailman paras paikka, siitä ei ole epäilystäkään. Paikallisten kotiseuturakkaudesta ja -ylpeydestä päätellen en taida olla ainoa jolle tämä pieni saari Päijänteellä on se paikka missä sielu lepää. Missä sinun sielusi lepää? Järven rannalla, meren äärellä vai sisämaassa? Suomessa vai jossain aivan muualla?

Kuvat: Allekirjoittanut ja Suvi T. (osa Instagram-kollaasien kuvista). lapsuuden kuvat kotialbumista.

// 

LÄHTEET: http://fi.wikipedia.org/wiki/Muuratsalo // http://tanssinkeskus.fi/uuden-polven-museo/ // http://www.jyvaskyla.fi/saynatsalo/vapaaaika/majoitus // http://www.saynatsaloseura.fi/aavene3.php // http://fi.wikipedia.org/wiki/Muuratsalo#cite_note-7 // http://yle.fi/uutiset/muuratsalon_maisemat_halutaan_saastaa_jalkipolville/6253985 // http://www.saynatsaloseura.fi/  // http://fi.wikipedia.org/wiki/Säynätsalo // Minun Muuratsaloni -opinnäytetyö

Kommentoi