Piristävää pop-upia

Aaaaa! Blogitaukoni on venynyt jälleen kerran luvattoman pitkäksi! Minulla on ollut niiiin monta rautaa tulessa, ettei ole ehtinyt hengittääkään. Olen tässä ehtinyt osallistua muun muassa tällaiseen:

SummArt Visual pop-up exhibition

Olen siis kansainvälisen SummArt-osuuskunnan jäsen ja osuuskuntamme visuaalisten taiteiden parissa työskentelevien jäsenten töitä kerättiin yhteen ja pistettiin näytille Helsingin Lasipalatsin aukion Tovi pop-up-tilaan. Kuten nimestäkin voi päätellä, niin kyseessä on pop-up-henkinen näyttely, joka on pystyssä ensi sunnuntaihin 12.10. asti.

SummArt Visual pop-up exhibition

Allekirjoittaneelta näyttelyssä on kolmen teoksen ”Pitsilintu”-sarja, joka teki ensiesiintymisensä osana Rauman pitsiviikkoja järjestetyssä Pitsi Goes Pub -näyttelyssä kesällä 2014.

SummArt Visual pop-up exhibition -avajaiset

Hyvin tuotetussa tapahtumassa sielu lepää

Olen itse ollut paljon järjestötoiminnassa mukana ja tottunut siihen, että työnkuvan on jokapaikanhöylä, eli itse on se joka tekee kaiken. Niinpä tuntuikin suorastaan luksukselta, kun näyttelymme tuottaneet Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) kulttuurituottaja-opiskelijat olivatkin laittaneet kaiken valmiiksi ja minun tarvitsi vain tuoda itseni ja työni paikalle ripustettaviksi. Siihen nähden, että koko näyttely järjestettiin melko lyhyellä varoitusajalla, se oli todella hyvin tuotettu. Tuntui todella erityiseltä, että joku on oikeasti tuottanut tapahtuman juuri minun (ja neljän muun taiteilijan) töitäni varten ja heidän työnsä ykkösprioriteetti on antaa oikeutta taiteilijoille ja heidän töilleen. Mitään en jäänyt kaipaamaan ja tuntui koko ajan, että tuottajilla on langat käsissä ja minä olen töineni hyvässä huomassa. Näistä opiskelijoista tulee kyllä loistavia tuottajia ja heistä kuullaan vielä!

Tovi pop up store Lasipalatsin aukio, Helsinki, Finland

Pop-up-tilat rikastavat paikallista kulttuurielämää

Lasipalatsissa toimiva Tovi pop up store (ja sen vieressä vastaavalla periaatteella toimiva Akkuna) on loistava väylä saada omaa taidettaan/tuotteitaan/toimintaansa esille, keskelle Helsinkiä! Pop-up periaatteella toimiva konsepti ei sido pitkäaikaisiin ja hintaviin vuokrasopimuksiin, joten se antaa meille pienemmänkin mittakaavan tekijöille mahdollisuuden töidemme esittelyyn huippusijainnilla, johon meillä ei muuten olisi mitään saumaa. Tällaiset matalan kynnyksen näyttelytilat rikastuttavat Helsingin kulttuurielämää ja -tarjontaa, ja lisännevät ihmisten tietoisuutta siitä, mitä kulttuurimaailmassa tällä hetkellä tapahtuu.

Syyskuun alussa Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaan Akkunassa oli Feminististä sarjakuvaa. Viime viikolla Tovi pop up storeen taas oli pystytetty toviksi ihana käsityöpuoti Tuuni Designin johdolla ja nyt siellä olemme me taidenäyttelymme kanssa, näin muutaman mainitakseni. Vain taivas on siis rajana pop-up tapahtumien järjestämisessä! Monipuolista taidetta ja kulttuuria ei koskaan ole liikaa tarjolla ja mitä lähemmäs ihmistä ne voidaan tuoda, sen parempi! Ja mikä olisikaan sen lähempänä tavallista stadilaista kulkijaa, kuin Lasipalatsin aukio Narinkkatorin kulmalla. Ai miten niin olen innoissani? 😀

On ollut ilo saada omia töitään näytille Lasipalatsiin ja jään innolla seuraamaan, millaisia elämyksiä Tovi pop up store meille tulevaisuudessa tarjoaa!

Mitäs teidän muiden kulttuurisyksyyn kuuluu? Kävittekö katsomassa Tovea (itse harmikseni missasin)? Onko jotain muuta kulttuurielämystä luvassa, jota odotatte?

Kuvat Suvi T. ja kaisa s.

 

Tovi pop up store Facebookissa

SummArt Visual pop up exhibition Facebookissa

Osuuskunta SummArt Co-operative Facebookissa

Suhteet Oma elämä Suosittelen

Miten käy suomalaisen maanviljelyn?

Olen kirjoitellut aiheesta aikaisemminkin  ja nyt koin jälleen tarvetta puhua siitä.

 

Katsoin eilen tv-uutisia ja järkytyin.

Suomessa maanviljelijöillä alkaa nimittäin olla todella tukalat oltavat. EU:n pakotteet Venäjän asettamine vastapakotteineen vaikuttavat esimerkiksi maitotilallisten elinkeinoon hyvin voimakkaasti. Venäjän asettamat vastapakotteet ovatkin vieneet 4 senttiä maidon litrahinnasta, mikä MTV-uutisten haastatteleman maitotilallisen mukaan on 20% heidän tuotostaan. Kun EU meinaa vielä kaiken kukkuraksi leikata maataloustukiaan 50 miljoonalla eurolla (käsittääkseni vuonna 2015), tilanne alkaa näyttää erittäin huonolta.

Tähän kun lisätään vielä se, että alkutuottajan ja loppukäyttäjän eli kuluttajan välissä olevat välikädet vievät välistä oman ja melko tuntuvan osuutensa, alkaa elintarvikkeiden tuottajahinta olla niin haistapaska-tasolla (pardon my French), että tällaista allekirjoittaneen kaltaista kaupunkilaislikkaakin hirvittää.

Tämä on juuri se kauhuskenaario, mitä olen pelännyt jo pitkään. EU pystyy ohjailemaan Suomen maataloutta tukiensa avulla miten lystää ja se sitten heijastuu siihen, että omavarainen maataloutemme ajetaan pikkuhiljaa alas. Tämänkaltainen toiminta antaa EU:n taholta selkeää viestiä sen liittovaltio-pyrkimyksistä, kun koko EU-alueen maataloustuotanto halutaan siirtää pois Suomen kaltaisista lyhyen satokauden maista ja keskittää lämpimämpiin, pidemmän satokauden maihin. Lisäksi, mitä ahtaammalle tuottajat taloudellisesti laitetaan, sitä tehostetumpaan tuotantomuotoon heidän on siirryttävä tullakseen toimeen. Tämä vaikuttaa suoraan myös tuotantoeläinten elinolosuhteisiin, eikä todellakaan positiivisella tavalla.

Suoramyynti, eli tuotteiden ostaminen suoraan tilallisilta olisi tietenkin hyvä vaihtoehto, mutta keskusteltuani erään maatalouslomittajana toimivan tuttavani kanssa ilmeni, että sekin on helpommin sanottu kuin tehty. Käsittääkseni etenkin lihatuotteiden teurastaminen ja myynti suoraan tiloilta on osittain EU:n ja osittain Suomen kansallisen lainsäädännön myötä tehty erittäin vaikeaksi. Minulla on jo hyvän tovin ollut harkinnassa liittyä johonkin paikalliseen ruokapiiriin, josta elintarvikkeet saisi ostettua suoraan tilallisilta ja joissain tapauksissa jopa itse osallistua peltotöihin ja ruuan tuottamiseen. En vain ole vielä omissa pohdinnoissani päässyt siihen asti, että tietäisin tarkkaan miten tämä käytännössä tapahtuu. Jotain olis vaan pakko tehdä ja mahdollisimman nopeasti, sillä onhan se nyt tekopyhää paasata näistä asioista, jos ei itse niiden eteen sitten kuitenkaan ole mitään valmis tekemään.

Asiat kun eivät pelkällä paasaamisella parane, vaan man’s gotta do what a man’s gotta do. Nykymuotoinen tehotuotanto ja siihen liittyvät tulevaisuudennäkymät eivät ole sellaisia, joita haluaisin tulevaisuuden maailmassa nähdä. Siksi minun on otettava ohjat käsiini oman elämäni ja omien kulutusvalintojeni suhteen, ja pyrittävä toimimaan sen tavoitteen saavuttamiseksi, jonka koen oikeaksi. Tämänhetkisessä järjestelmässä kun se pääasiallinen vastuu asioiden tolasta on sysätty kuluttajan harteille, ja minun on kuluttajana siitä osuuteni kannettava.

Onko täällä muuten ketään ruokapiirin jäsentä tai muuten elintarvikkeita ja raaka-aineita mahdollisimman suoraan tuottajalta hankkivia ihmisiä? Miten homma pyörii? Oletteko olleet tyytyväisiä ruokapiirin tai muun vastaavan tahon toimintaan? Etenkin pk-seudulla toimivien ruokapiirien yms. osalta otetaan kokemuksia erittäin mielellään vastaan. 🙂

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään Syvällistä Uutiset ja yhteiskunta