Lainrikkominen sallittu?

laki.jpg

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) nostatti jälleen kerran myrskyn vesilasiin. Hän sanoi Kansanlähetyspäivillä pitämässään puheessa, että kristityn on mietittävä toimintaansa yhteiskunnassa ja joskus jopa toimittava vastoin lakia, mikäli se on ristiriidassa Raamatun sanan ja kristillisen arvomaailman kanssa. Mediassa tämä on tulkittu kehoituksena rikkoa lakia. 

Kehoitus rikkoa lakia tai ei, itse koen puheen ainakin Raamatun sanan ylivertaisuutta lain kirjaimen edessä korostavana kannanottona. Kannanoton kyseenalaisuutta lisää se, että lausujana on sisäministeri, eli Suomen poliisin ylin esimies.

Pöly Räsäsen ”möläytyksen” ympäriltä ehti hädin tuskin laskea, kun kansanedustaja Anna Kontula (vas) lisäsi vettä myllyyn. Hän kertoi tänään 16.7.2013 piilotelleensa paperittomia ihmisiä viranomaisilta. Hän kertoi myös kokeneensa toimintansa oikeaksi vaikka se lähenteli laittomuutta, ellei jopa ollut sitä. Tekoaan hän perusteli sillä, että hänen mielestään ”yleismaailmallinen lähimmäisenrakkaus” peittoaa Suomen lain.

Kaikille kansalaisille yhtäläinen oikeus rikkoa lakia?

laki07.jpg

Jos Räsäsen tai Kontulan mielestä on oikein rikkoa lakia sen sotiessa omaa arvomaailmaa vastaan, mihin raja hyväksytyn ja kielletyn laittoman toiminnan välillä sitten vedetään? Saako omaan näkemykseen vedoten sitten myös kivittää aviorikkojia hengiltä, tehdä kunniamurhia, ympärileikata tyttöjä tai pahoinpidellä kanssaihmistä nakkikioskin jonossa koska ”toi alotti”?

Mielestäni Räsänen ja Kontula liikkuvat hyvin vaarallisilla vesillä puheidensa kanssa, sillä kaikki ihmiset eivät suinkaan edusta samaa arvomaailmaa heidän kanssaan. Mikäli Räsäsellä, Kontulalla ja kaikilla heidän kaltaisillaan on oikeus toimia lain vastaisesti omaan arvomaailmaansa vedoten, silloin se sama oikeus on kaikilla muillakin kansalaisilla. Kuten esimerkiksi sarjamurhaajilla.

Oikeus rikkoa lakia omaan arvomaailmaan vedoten = oikeus tehdä terrori-iskuja?

laki03.jpg

Oikeastaan. Jos oikein pitkälle tätä asiaa ajatellaan, niin Räsäsen ja Kontulan esittämän teorian mukaan myös terrori-iskut olisivat täysin ok. Terroristithan nimenomaan toimivat oman (usein uskontoon liittyvän) arvomaailmansa mukaan, tehdessään pommi-iskuja kulttuurinsa ja uskontonsa vihollisiksi katsomiaan tahoja vastaan. Jos sanotaan että lain rikkominen oman arvomaailman mukaisen toiminnan mahdollistamiseksi on hyväksyttyä, silloin ei voida tehdä eroa eri uskontojen, arvomaailmojen ja niiden edustajien välillä. 

Joko jokin asia on laitonta tai sitten se ei ole. Ei jokin asia voi olla hyväksyttyä yhdelle ihmisryhmälle ja kiellettyä muille. Se sotii demokraattisen hyvinvointivaltion tasa-arvon aatetta ja tavottetta vastaan ja asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Siksi minä en ymmärräkään tätä Räsäsen esilletuomaa ja Kontulan komppaamaa ajatusta lain joustavuudesta yksittäisen kansalaisen henkilökohtaisen arvomaailman edessä.

Jopa tähän meidän pikkiriikkiseen ja harvaanasuttuun Suomen maahamme mahtuu hyvin kirjava joukko erilaisia ja toisistaan poikkeavia arvomaailmoja ja niitä edustavia ihmisiä.

Ongelma siinä että kaikki saisivat toteuttaa elämäänsä omien arvojensa mukaan taas on se, että arvot ovat henkilökohtaisia ja subjektiivisia. Jos siis puhutaan arvomaailmapohjaisista teoista, ne voivat tarkoittaa eri ihmisille aivan eri asioita. Toiselle se tarkoittaa paperittomien maahanmuuttajien piilottamista, toiselle taas kymmenien, satojen tai tuhansien ihmisten tappamista pommilla. Hyväksymällä julkisesti ja yleisesti arvomaailmaan pohjautuvat rikokset, hyväksymme molemmat edellämainitut.

Mikäli kaikki saisivat elää elämäänsä vain omien arvojensa mukaan, ei ristiriidoilta myöskään voitaisi välttyä. Pahimmillaan vastakkaisten arvomaailmojen edustajat järjestäytyisivät toisiaan vastustaviksi ryhmittymiksi ja ainekset sisällissotaan olisivat valmiina. Siksi tarvitaan jokin yhteinen, kaikkia maan asukkaita koskeva ja yhtenäinen normisto. Laki.

Lähteet: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288581223977.html // http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3024727/anna-kontula-piilotellut-paperittomia-ihmisia

Puheenaiheet Ajattelin tänään Syvällistä Uutiset ja yhteiskunta

Plussakortista koruksi

huu05.jpgOlen kierrätysmateriaalien suuri ystävä. Minua kiehtookin jo aikansa jossain tarkoituksessa palvelleen materiaalin käyttö uudelleen, aivan jossain erilaisessa tarkoituksessa. Olen myös aivan täysi tahvo mitä tulee tekstiilikäsitöihin, joten käsityö- ja kierrätysmateriaalien käyttöintoni ilmentämiseen oli keksittävä jokin muu tapa kuin ompelu tai neulominen.

Tarpeeton muovi = jätettä?

huu02.jpgEnsimmäiset HUUpöllöt tein vuonna 2008. Elettiin aikaa jolloin käsiini oli sattumalta jäänyt useampia muovisia jäsen- ja kanta-asiakaskortteja. Ne olivat lyhyen aikaa toimittuaan jääneet tarpeettomiksi, joutuessaan väistymään uusien tieltä. Siinä sitten pyörittelin muovilätysköitä käsissäni pohtien, mitä niillä nyt sitten oikein tekisi. Siitä se ajatus sitten lähti.

Niin syntyi HUUpöllöt, joiden valmistukseen olen käyttänyt materiaaleina mm. vanhoja ja alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan tarpeettomiksi jääneitä muovisia maksu- ja kanta-asiakaskortteja. Lisäksi käytän myös muuta kierrätysmuovia, kuten digiaikakauden myötä tarpeettomiksi jääneitä mappien muovisia välilehtiä. Niistä syntyy käsityönä ja itse kehittämälläni menetelmällä HUUpöllö-jääkaappimagneetit, rintaneulat sekä muut korut ja esineet.

Ensimmäiset tekemäni pöllöt olivat mustavalkoisia. Vuosien ja runsaan ”tuotekehittelyn” jälkeen koen viimein löytäneeni oikean tekniikan ja sopivat välineet kestävien, ekologisten ja kauniiden korujen tekemiseen. Tuotekehittelyn lomassa myös HUUpöllöjen värivalikoima on kasvanut ja tällähetkellä uusien versioiden synnyssä vain mielikuvitus on rajana.

huu07.jpg

Mitä enemmän pöllöjä olen tehnyt, sitä vähemmän tekovaiheessa myös syntyy hävikkiä. Nyt tilanne on siis senkin osalta hyvä, että materiaalia menee tekovaiheessa roskiin melko vähän. Pyrin myös korujen tekoon tarvittavia lakkoja ja liimoja valitessani ottamaan huomioon ekologiset tekijät.

Teen jokaisen HUUpöllön käsityönä. Ainoastaan kuvat tulostetaan koneellisesti, kaikki muu syntyy pala kerrallaan allekirjoittaneen omin pikku kätösin leikkaamalla ja liimaamalla. Korutaustoina käytän askartelukaupasta saatavia nikkelittömiä koruneuloja ja magneetteja. 

Muovi kierrätysmateriaalina on noussut minulle henkilökohtaisesti kaikkein tärkeimmäksi, sillä sitä menee roskiin niin älyttömät määrät. Itsestäni tuntuu oudolta ajatella että muoviset asiat toimittavat meille lähinnä kertakäyttöhyödykkeen roolia, vaikka sen maatuminen kestää satoja vuosia. Siksi pyrinkin pitämään silmäni auki ja pelastamaan roskamyllyltä muovia, jolle voisi vielä antaa uuden elämän.

huu06.jpg

Muita käsitöiden tekijöitä? Mitä teette? Miten? Mistä materiaaleista? Mistä käsityöinnostuksenne alkoi? 🙂 

KUVAT: Allekirjoittanut (joka pahoittelee ottamiensa kuvien huonoa laatua) sekä Jenni Kaurila/Studio Nevian (keskimmäinen kuva, vas. ja alin kuva, vas.)

Suhteet Oma elämä DIY Vastuullisuus