Jatkan nyt aivoinfarti-tarinaamme (tästä ensimmäiseen osaan).  Lääkärin puhelinsoiton jälkeen yritän koota ajatuksiani. Mietin, että mitäs nyt? Kello on iltaseitsemän ja lapsilla olisi pian iltapuuhat ja nukkumaanmenoaika. Lääkäri pyysi, että välittäisin pikinmiten tiedon myös mieheni äidille koska hetkellä millä hyvänsä voi tilanne olla pahempi kuin kriittinen. Yritän tavoittaa anoppiani, mutta hän ei vastaa puhelimeen. Yritän soittaa […]

Tähän alkuun haluan kertoa, että tämä teksti on kirjoitettu vaimon ja maallikon eli minun näkökulmastani. Kuten aloituspostauksessa (tässä) kerroin,  mieheni sai aivoinfarktin lokakuussa 2017. Aikaa tapahtuneesta on nyt siis kulunut kahdeksan kuukautta ja luonnollisesti mieleni on jo automaattisesti sysännyt tätä kauheaa kokemusta syvimpään nurkkaan. Nyt yritän kuitenkin palauttaa tapahtumat mieleeni ja  saada koottua ne tähän […]

  Olen miettinyt blogin kirjoittamisen aloittamista todella kauan. Aina on ollut muka väärä aika ja/tai ”nolottanut” ylipäätään kirjoittaa blogia. Nyt kuitenkin rohkenin aloittaa… Mistäs aloittaisin… Olen kahden pienen tytön äiti ja yhden miehen vaimo. Sekä sisko,tytär, ystävä ja paljon muuta muille ihmisille. Täytän ensi viikolla 27 vuotta ja asun Etelä-Karjalassa. Perheeseeni kuuluu ihmisperheenjäsenten lisäksi staffordshirenbullterrieri […]