Leikkivä koira – parasta mindfulnessia

Mindfulness saatetaan monesti mieltää arkielämästä irralliseksi asiaksi. Sen voidaan ajatella olevan rauhallisessa tilassa tehty syvällinen meditaatio tai Youtubesta kuunneltava rentoutusharjoitus. Siksi mindfulnessin harjoittaminen koetaankin niin hankalaksi – ajatellaan, että se tekisi kyllä hyvää, mutta ei minulla ole siihen aikaa.

Mindfulnessin perusajatus on olla tietoisesti läsnä hetkessä. Jos arki ja mindfulnessin harjoittaminen siis pidetään erillä toisistaan, niin kuinka tietoista läsnäoloa voisi edes oppia käyttämään arjessa? Mindfulnessin harjoittamisesta on turha tehdä suurta rakettitiedettä, koska se ei sitä ole. Parhaita tilanteita harjoitella ovat arkipäiväiset hetket – et tarvitse erillistä tilaa tai omaa rauhaa. Yksinkertaiset päivittäiset askareet voi tehdä tietoisesti keskittyen kyseiseen tekemiseen. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa siivous, tiskaaminen, hampaiden pesu, lenkkeily… Sen sijaan, että kuluttaisit voimavarasi siihen kuinka tämäkin asia on pakko hoitaa tai murehtisit jo seuraavia askareita, keskity vain siihen mitä teet ja miten sen teet. Yksinkertaisia harjoitteita arjen keskellä ovat myös hengityksen havainnointi sekä kehon tuntemusten havainnointi.

Koirien omistajille lenkit ja leikkihetket ovat päivittäisiä asioita. Joten jatkossa, sen sijaan, että keskittyisit niihin puolivaloilla, havainnoi koirasi käytöstä, jokaista liikettä ja heittäydy täysillä mukaan. Seuraa kuinka koira haistelee, tutkii lelua, puree lelua, ottaa hyppyjä, vaihtaa mielenkiinnon kohdetta…

Mielestäni leikkivän koiran seuraaminen on parasta mindfulnessia – siitä tulee väkisinkin hyvälle mielelle! Eläimet ovat oivia mindfulness-esimerkkejä meille, koska ne elävät aina hetkessä: ne eivät mieti eilistä tai murehdi huomista, vaan reagoivat hetkessä. Ne toimivat vaistojensa varassa eivätkä mieti muiden mielipiteitä – siksi niiden käytös on niin spontaania ja toisinaan huvittavaakin.

Eläinten seuraaminen on oiva tapa olla yhteydessä luontoon. Itse koen suurta yhteyden tunnetta seuratessani koiriani ja niiden vaistojen varaista toimintaa – pääsen samalla lähemmäs itseäni ja omaa intuitiotani. On rauhoittavaa silitellä koiraa, havainnoida karvojen tuntu kädessä, tuntea syke ja lämpö. Nyky-yhteiskunnassa elämme hyvin vieraantuneina luonnosta, neljän seinän sisällä, mukavuuksien keskellä. Unohdamme luonnon merkityksen – sen puhdistavan ja voimaannuttavan vaikutuksen.

Luontoon ja omiin vaistoihin voi toki saada yhteyden muutenkin kuin koirien kautta. Kävelyllä käyminen, luonnon katseleminen ja raikkaan ilman hengittäminen ovat ihania keinoja virkistäytyä. Jos et jaksa poistua kodin lämmöstä, niin tarkkaile ikkunastasi vaikkapa pikkulintuja.

Olennaisena osana ihmisyyttä on myös ajatusten lentely. Älä siis ole liian ankara itsellesi – tietoinen läsnäolo voi aluksi tuntua erittäin vaikealta ja epämukavalta. Harjoittelemalla kuitenkin kehittyy. Olennaista on löytää sopiva tasapaino ajatusten muualla olemisen ja läsnäolon kanssa. Se, että pystymme kulkemaan mielessämme ajassa eteen- ja taaksepäin on yksi ihmisyyden rikkauksista ja lähde esimerkiksi luovuudelle. Ajatusten lentelystä on kuitenkin hyvä tulla tietoiseksi ja tehdä tietoinen valinta milloin olla läsnä ja milloin jossain muualla. Esimerkiksi autolla ajaessa ei ole tehokasta, eikä turvallista, olla mielessään jossain muualla – silti meille aina vähän väliä niin käy. Ole siis armollinen itsellesi!

hyvinvointi mieli hyva-olo oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *