Kirjoitin aiemmassa tekstissä omasta mielenterveyshistoriastani. Taipaleeni ei suinkaan ole ollut helppo ja olen aiemmin ollut katkera kaikesta saamastani taakasta ja pelännyt tulevaa: ”miksi minä joudun kestämään näin paljon?”, ”miksi muilla on paljon helpompaa?”, ”pärjäänkö koskaan?”… Koin olevani uhri, jota elämä heittelee mielensä mukaan.

Oikean terapian ja vastaantulleiden opettavaisten kokemusten kautta aloin kuitenkin ymmärtää, että elämä on omissa käsissäni – minä itse voin luoda oman hyvinvointini. Ymmärsin, että voin tarvita apua, mutta en voi luottaa omaa elämääni vain muiden käsiin – minun täytyy itse olla ohjaksissa.

En kuitenkaan katso menneisyyttäni negatiivisessa valossa: en mieti, että olisinpa tajunnut tämän aiemmin, niin en olisi kärsinyt niin paljon. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa ja aikansa. En ehkä nuorempana olisi ollut valmis vastaanottamaan tätä ymmärrystä. Menneisyyteni on myös muovannut minusta sen ihmisen, mikä nyt olen.

Tässä tekstissä haluan tuoda esille neljä merkittävää asiaa, jotka ovat vaikuttaneet hyvinvointiini ja onnellisuuteeni: ne ovat lepo, tietoinen läsnäolo, omat arvot sekä mielekäs tekeminen. Näistä kolme jälkimmäistä tulivat esille ja harjoittelun kohteeksi käymässäni dialektisessa käyttäytymisterapiassa (DKT). DKT:n avulla sain elämän ohjakset omiin käsiini: olen sen jälkeen ollut paljon onnellisempi ja saanut itsetuhoisen käyttäytymisen loppumaan kokonaan. Olen näihin elementteihin perehtynyt lisää myös terapian jälkeen ja syventänyt taitojani – mikään oppihan ei mene perille ilman harjoittelua. Toivon myös, että minun kokemuksistani ja opeistani on apua muille.

Tarvitsemme lepoa – sen ymmärtää jokainen, mutta käytännössä hyvin harva meistä lepää riittävästi. Meillä on olevinaan niin kiire ettemme ehdi tai mielenkiintoiset ärsykkeet vievät huomiomme emmekä malta mennä nukkumaan. Minä itse ajattelin aiemmin, että lepääminen on laiskuutta. Kehoni ja mieleni vaativat unta, mutta minä pidin pitkiä yöunia ja päiväunia merkkinä huonommuudesta – eiväthän ahkerat ihmiset nuku.

Moni meistä kyllä touhuaa paljon, mutta aivan uuvuksissa ja väsyneenä. Mielialat heittelevät ja elämä menee kuin sumussa. Maalaisjärjellä kun miettii (ja katsoo vaikka joitain tutkimustuloksiakin), niin ei väsynyt ihminen ole aikaansaava ja tehokas. Käyttämällä pidemmän ajan lepäämiseen ja olemalla virkeä, saa lyhyemmässä ajassa yhtä paljon aikaan (jollei enemmänkin) kuin väsyneenä pidemmässä ajassa.

Levon tarpeessa on myös yksilöllisiä eroja. Minä esimerkiksi vaadin lepoa poikkeuksellisen paljon. Ennen en halunnut hyväksyä sitä, halusin olla vähäuninen ja aikaansaava. Vastaan pyristely ei kuitenkaan johtanut mihinkään muuhun kuin uupumukseen – olin enemmän hereillä, mutta en voinut hyvin nauttiakseni siitä ajasta. Mieluummin siis kuuntelen itseäni ja huolehdin riittävästä levosta ollakseni hyvinvoiva ja onnellinen.

Mindfulness (tietoinen läsnäolo) on ollut viime vuosina paljon pinnalla. Moni tietää näennäisesti mitä se on ja ymmärtää, että tekisi hyvinvoinnille hyvää kehittää läsnäolotaitoja. Itselleni tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt syyksi harjoittaa läsnäoloa. Minä halusin tietää ennen kaikkea miksi. Miksi läsnäolon harjoittaminen tekisi minulle hyvää? Onko siitä saatu hyöty suurempaa kuin siihen käytetty aika?

Olen viime vuosina perehtynyt mindfulnessiin lisää ja ymmärtänyt sen merkityksellisen roolin hyvinvoinnille. Itse olen saanut läsnäoloharjoitusten kautta lisää peliaikaa – hetken aikaa harkita. Ennen reagoin automaattisesti, nyt ehdin havainnoida ajatukseni ja tunteeni ja tehdä valinnan toiminko niiden mukaan vaiko en. Olen kokenut suuren ymmärryksen, että ennen elämääni ohjasivat automaattiset ajatus- ja tunnereaktiot, nykyisin puolestaan ohjaksissa olen minä itse.

Lähes jokainen meistä toimii automaattiohjauksella: mielemme vaeltaa menneessä ja tulevassa, useinpa vielä murehtien. Mindfulness-harjoitusten myötä alkaa huomata, etteivät omat ajatukset ja tunteet määritäkään sinua – ne ovat VAIN ajatuksia ja tunteita, jotka menevät ennen pitkää ohi. Niiden mukaan ei ole pakko lähteä.

Läsnäoloharjoittelussa ei tarvitse saavuttaa mitään – ei rentoutta, ei mielenrauhaa… Pääasia, että olet läsnä! Hiljentyminen oman kehon ja mielen äärelle tuo esille todellisen minuuden – se on välillä jopa hyvin epämiellyttävää, mutta silti hyödyllistä! Läsnäoloharjoittelulla annat arvokasta aikaa itsellesi ja pääset kohti vapautta – vapautta valita, mitä teet elämälläsi.

Usein puhutaan arvoista, mutta mitä ne oikeastaan ovat? Helpoiten lueteltavia arvoja ovat kenties perhe, ystävät ja terveys. Mutta mitä muuta? Mitä minä haluan? Usein huolehdimme muiden hyvinvoinnista ja tarpeista, mutta unohdamme omamme. Eikö kuitenkin olisi TÄRKEINTÄ huolehtia ensin itsensä hyvinvoinnista, jotta voi täydellä sydämellään auttaa muita?

Minä olen ollut hyvä esimerkki muiden miellyttämisestä ja oman itseni unohtamisesta. Olen halunnut välttää konflikteja ja halunnut uskotella olevani reipas, kova ja pärjäävä. Joka kerta olen kuitenkin kävellyt oman itseni ylitse ja unohtanut täyttää omat tarpeeni. Se on aiheuttanut paljon katkeruutta.

DKT:ssa yhtenä käsiteltävä osiona olivat omat arvot. Materiaalipaketin  pitkä lista arvoista auttoi hahmottamaan, mitä kaikkea sanalla ”arvo” voidaankaan tarkoittaa ja listasta oli helppo poimia itselle sopivat. Minuun kolahti ennen kaikkea arvo ”elämästä nauttiminen”. Sen kohdalla pysähdyin ja totesin mielessäni, että eikö juuri tästä elämässä ole kyse, eikö juuri tämä ole tärkeintä. Se herätti minut ymmärtämään, että olen aiemmin elämässäni yrittänyt vain olla parempi, miellyttää muita ja olla tuottava osa yhteiskuntaa. Olin yrittänyt sisäistää ulkopuoliset paineet osaksi omaa arvomaailmaani, mutta tarkemman pohdiskelun jälkeen ne eivät olleetkaan omia arvojani.

Suosittelen siis varaamaan aikaa sekä kynän ja paperia omien arvojen pohdiskeluun. Jos sinä itse et tiedä mitä haluat, niin voit olla varma, että muut tässä maailmassa tietävät, mitä haluavat sinun tekevän heidän hyväkseen. Varmista siis, että olet itse ohjaksissa, sillä kyseessä on sinun elämäsi.

Meneekö arkesi pääasiassa töitä ja arkirutiineja suorittaessa? Onko sinulla aikaa omille, tärkeille jutuillesi – mielekkäälle tekemiselle tai olemiselle? Monesti uuvutamme itsemme arjen oravanpyörässä, eikä meille jää aikaa omille harrastuksille. Saatamme myös ajatella, että kaikki tuollainen tavoitteeton toiminta, jonka tarkoitus on tuottaa vain mielihyvää, on turhaa. Minä ainakin olen ajatellut näin – luullut, että ainoastaan kaikki päämäärätietoinen toiminta on arvokasta. Olen ajatellut olevani hyödytön, jos teen käsitöitä tai katselen lempiohjelmaani televisiosta.

Mielekäs tekeminen kuitenkin lisää positiivisia tunteita ja nehän ovat ensiarvoisen tärkeitä onnellisessa elämässä. Aivomme ovat vieläpä negatiivisesti ”vinoutuneet” – joskus aikoinaan negatiivisten asioiden huomaaminen on ollut tärkeää hengissä pysymisen kannalta. Kiinnitämme luonnostaan huomiota enemmän negatiivisiin asioihin. Nykymaailmassa tämä kuitenkin aiheuttaa usein tarpeetonta stressiä. Tämän tilan tasapainottamiseksi on erittäin tärkeää lisätä positiivisia tunteita ja ajatuksia elämäänsä.

Onko sinun elämäsi mielekästä? Jos ei ole, niin suosittelen miettimään mitä voisit muuttaa, jotta asia olisi toisin. Omien mielenkiinnon kohteiden joukosta on yleensä myös mahdollista löytää itselleen ammatti ja työura. Parastahan olisi, että myös työ olisi mielekästä eikä vain pakkopullaa, josta toipumiseen pitää käyttää iso osa omasta vapaa-ajasta.

Nämä edellä mainitut asiat vaikuttavat pääasiassa kenties psyykkiseen hyvinvointiin keskittyviltä. Mutta ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus – kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi positiivinen mieli ja läsnäolo vähentävät merkittävästi fyysistä stressiä ja edistävät sosiaalisia suhteita. Kaikki tulkintasi ympäristöstä tapahtuu sinun subjektiivisesta näkökulmastasi – sinä siis ikään kuin itse luot ympäristösi.

Muista itse olla oman elämäsi käsikirjoittaja. Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa suuntaa. Suunnan muuttaminen on aina luvallista, jokainen meistä kuitenkin muuttuu elämän varrella ja samalla muuttuvat omat tarpeet ja halut.

Toivon, että sait tästä tekstistä uusia ajatuksia ja vinkkejä tai edes pientä pohdinnan aihetta.

Pysytään positiivisella ja avoimella mielellä!