Turvalonkerot – mukavaa puuhastelua hyvään tarkoitukseen
Etelä-Karjalassa on useampien vuosien ajan järjestetty kampanjoita turvalonkeroiden keräämiseksi Lappeenrannan sairaalan vauvoille. Turvalonkeroiden lisäksi on voinut lahjoittaa myös mm. villasukkia ja lapasia. Lisätietoja Etelä-Karjalan turvalonkerokampanjoista löytyy Facebook-ryhmästä Turvalonkeroita Lappeenrantaan.
”Turvalonkero on virkattu, tavallisesti mustekalan näköinen esine, josta lähtee lonkeroita. Keskosvauvan on hyvä tarttua lonkeroihin häntä hengissä pitävien letkujen sijasta.” (Kaleva). Turvalonkerot tehdään puuvillalangasta tai muusta vastaavasta, mikä kestää 60 asteen pesun. Turvalonkeroihin ei saa laittaa irtosilmiä, eikä lonkeroista kannata tehdä liian pitkiä, ettei pieni vauva sotkeudu niihin.
Itse tulin tutuksi turvalonkero-käsitteen kanssa vasta vuosi sitten, kun äitini innostui lonkeroita virkkaamaan silloiseen keräyskampanjaan. Minulla ei tuolloin ollut ylimääräistä energiaa perehtyä turvalonkeroiden tekemiseen, mutta tämän kevään kampanjaan innostuin lähtemään mukaan.
Löysin Kalevan sivuilta Annika Pakkasen ohjeen, jota muokkasin. Harvoin teen mitään käsitöitä täysin ohjeen mukaan, koska tykkään jättää töihin oman kädenjäljeni ja muokata ohjeita oman visuaalisen silmäni mukaan. Alla on Pakkasen ohje ja tummennetulla on omat muokkaukseni.
Vartalo (virkkuukoukku nro 3.5)
Tee langalla sormen ympäri lankalenkki ja virkkaa näin muodostuneeseen lankalenkkiin:
1. krs: 6 kiinteää silmukkaa (=ks), sulje kerrokset aina piilosilmukalla
2. krs: virkkaa 2 ks jokaiseen silmukkaan = 12 ks.
3. krs: virkkaa *1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *-* vielä 5 kertaa = 18 ks.
4. krs: virkkaa *2 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *-* vielä 5 kertaa = 24 ks.
5. krs: virkkaa 1 ks jokaiseen silmukkaan = 24 ks
6. krs: virkkaa *3 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *-* vielä 5 kertaa = 30 ks.
7.-9. krs: virkkaa 1 ks jokaiseen silmukkaan = 30 ks
10. krs: virkkaa *3 ks, virkkaa 2 ks yhteen*, toista *-* vielä 5 kertaa = 24 ks.
(Virkkasin vielä kerrokset 11 ja 12, koska mielestäni vartalo olisi jäänyt muuten liian matalaksi.) Päättele ja katkaise lanka. Langanpätkiä ei tarvitse sen erityisemmin päätellä itse työhön, vaan ne jäävät nurjalle puolelle (=sisäpuolelle) piiloon.
Pohja ja lonkerot (virkkuukoukku nr 3.5)
Tee kerrokset 1.-4. kuten vartalossa (=pohja).
Aloita lonkeroiden virkkaaminen katkaisematta lankaa. Virkkaa n.40 ketjusilmukkaa (n. 22cm pitkä). (Virkkasin vain 30 ketjusilmukkaa.) Virkkaa ”takaisinpäin” kiinteitä silmukoita (n.39), (Virkkasin jokaiseen ketjusilmukkaan kaksi kiinteää silmukka, jotta lonkero alkoi kiertyä spiraalille. Viimeiseen viiteen ketjusilmukkaan virkkasin vain yhden kiinteän silmukan, jotta lonkeron tyvi jäi suoremmaksi.) pyöräytä pohja ympäri ja yhdistä viimeinen kiinteä silmukka pohjaan ketjusilmukkaketjusta seuraavaan silmukkaan. Näin pohjan ”oikea puoli” jää työn oikealle puolelle. Tee piilosilmukka taas seuraavaan kiinteään silmukkaan ja tee toinen lonkero samoin, mutta älä enää käännä pohjaa.
Lankaa ei tarvitse katkaista lonkeroiden välissä. Tee lonkeroita tähän tapaan 6kpl, katkaise lanka ja päättele. Jos käytät jämälankoja ja lanka loppuu kesken, ei ole merkitystä vaikka mustekalalla olisi vaikka vain 5 lonkeroa.
Lonkerot eivät ole koko pohjan ympäri, vaan noin puolet.
Silmät, tee 2 kpl (virkkuukoukku nr 2)
Tee mustalla langalla sormen ympäri lankalenkki ja virkkaa näin muodostuneeseen lankalenkkiin 6 kiinteää silmukkaa ja yhdistä piilosilmukalla. Päättele ja katkaise lanka. Virkkaa jokaiseen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa valkoiselle langalla. Tee siis samoin kuin vartalon ja pohjan kaksi ensimmäistä kerrosta. Toiseensilmään kannattaa jättää pitkä lanka päättelyä varten, jolla voit ommella silmät kiinni vartaloon. (En tehnyt silmiä tällä tavoin – mielestäni näistä silmistä tulee liian isot mulkosilmät. Harsin pelkästään neulalla ja mustalla langalla silmät ja suun vartaloon.)
Kokoaminen:
1. Laita silmä haluamaasi kohtaan vartalossa, vedä langanpätkät vartalon nurjalle puolelle (paitsi se pidempi
valkoinen, jota käytät ompelemiseen) ja ompele silmä kiinni vartaloon reunojaan myöten valkoisella langalla.
2. Laita toinen silmä, vedä taas langanpätkät nurjalle puolelle ja ompele silmä kiinni vartaloon samalla valkoisella
langalla kuin ensimmäinenkin, jos se sama langanpätkä riittää. Päättele nurjalle puolelle ja katkaise lanka. (Koska en tehnyt silmiä erikseen, jäi kohdat 1 ja 2 väliin.)
3. Täytä vartalo askarteluvanulla. (Käytin jämälankoja ja vanhan tyynyn vanua.)
4. Ompele pohja kiinni vartaloon niin että lonkeroiden keskikohta jää silmien väliin, kannattaa aloittaakiinnittäminen lonkeroiden ja silmien keskikohdasta. Käytä samaa lankaa kuin itse mustekalassa. Takana ei ole lonkeroita.
Tarkoitukseni oli alunperin tehdä muutama turvalonkero, mutta niiden väsääminen veikin mennessään ja nyt on syntynyt jo kahdeksan lonkeroa. Pidän siitä, että turvalonkeron tekemisessä on eri vaiheita ja se valmistuu melko nopeasti – kärsimättömälle käsityöihmiselle, kuten minulle, siis aivan loistavaa puuhaa! Turvalonkeroita on myös ilo tehdä, kun tietää niiden menevän tärkeään tarkoitukseen – turvalonkero on monen lapsen ensilelu.
Innostuin sen verran paljon turvalonkeroiden tekemisestä, että harkitsen jopa tekeväni niitä sukulaislapsille joululahjaksi. Turvalonkero sopii hyvin vanhemmankin lapsen leluksi ja lisäämällä kiinnitysklipsun voi turvalonkeroa pitää vaikka reppumaskottina. Pienillä muutoksilla voi toteuttaa myös erityylisiä turvalonkeroita, jotkut ovat tehneet esimerkiksi Kätyrit-lonkeroita, tai tehdä jopa kokonaan eri eläimiä.
Toivottavasti sait tekstistäni iloa ja inspiraatiota!
Linkki lähteenä käytettyyn Kalevan artikkeliin