motivaatiosta

Ensimmäisen tekstin kirjoittaminen oli helppoa, sitten iski itsekriittisyys ja tätä seuraavaa olen jahkannut siitä lähtien. Olin miettinyt tätä asiaa jo pidempään ja tiesin että halusin kirjoittaa tästä, kun sattumalta silmiini osui Facebookissa sitaatti Katriina Moksilta: ”Sisäisesti motivoituneita ihmisiä yhdistää yksi ominaispiirre ylitse muiden: he eivät syyttele olosuhteita vaan pyrkivät toteuttamaan itseään tilanteesta riippumatta.”. Joni Jaakkola kirjoitti Hidasta elämää -blogiin samaa aihetta viistäen, mutta hiukan toisesta näkökulmasta. Mitäs jos unelmien saavuttaminen ei aina olekaan niin paljon itsestä kiinni kuin kannustuspuheissa sanotaan? On totta, että epäonnistuessa on helppoa syyttää asioita joihin itse ei voi vaikuttaa, mutta sellaisiahan tapahtuu koko ajan – myös silloin kun on onnistuttu. Vastoinkäymisiä mahtuu varmasti myös jokaisen onnistuneen projektin matkan varrelle.

Kirjoitin tänä keväänä kouluun oppimistehtävän, jossa käsittelin motivaatiota. Lähinnä yksilön motivaatiota organisaation näkökulmasta, mutta kyllähän motivaatiota tarvitaan paljon muuhunkin kuin työhön. Itseasiassa, motivaatio on kaiken mielekkään tekemisen perusta. Olen paljon miettinyt mikä minua motivoi. Olisi hienoa pystyä sanomaan, että motivoidun vain sisäisistä motivaattoreista – itseni kehittämisestä ja ihmisenä kasvamisesta – mutta kyllähän se on myönnettävä että esimerkiksi opiskeluun varmasti motivoi myös taloudelliset asiat, turvatumpi tulevaisuus.

Eikä sen unelman tarvitse olla mitään erikoista, jonka saavuttamiseen vaaditaan tuhansia tunteja työtä, satoja litroja hikeä ja kyyneleitä sekä vielä universumin tähdet sattumalta juuri oikeassa asennossa. Se voi olla ihan tavallisia asioita – hyvä arvosana tentistä, kymmenen punnerrusta puhtaasti, viiden kilometrin juoksu, täydellisesti onnistunut suklaakakku. Itse ajattelen, että tärkeintä on se, että ylipäätään on tavoitteita, unelmia, tahto kehittyä ja mennä eteenpäin. Tahti, nopeus ja tavoitteen suuruus ovat toisarvoisia, kunhan suunta on eteenpäin.

Itse unelmoin koulun suorittamisesta loppuun, mielenkiintoisesta työpaikasta jossa voisin kehittyä, siitä että osaisin kasvattaa mun lapsista myötätuntoisia ja kunnianhimoisia aikuisia, pitkästä lomasta jossain lämpimässä, uudesta pyörästä ja kinuskikuorrutteisesta uunituoreesta donitsista.

Mikä sinua motivoi?