Tag: vanhemmuus

Hei sinä naapuri joka eilen sunnuntaina päätit käydä soittamassa meidän ovikelloa ja juosta karkuun Minä täysin ymmärrän, että sinua varmasti harmittaa kuunnella meiltä kantautuvia lapsiperheen ääniä päivästä toiseen, tässä rapussa kun ei taida yhtä ihan pientä vauvaa lukuunottamatta muita lapsia asua. Tiedän myös, että meidän perhe on vieläpä varmasti keskivertoa äänekkäämpi, sori siitäkin. Oma ääneni […]

Olen paljon jakanut tyttäreni sairaudesta sosiaalisessa mediassa, mutta toisaalta hyvin pintapuolisesti kuitenkin. Ulkopuolisen silmään tämä sairastaminen saattaisi näyttää päivittäiseltä herkkujen syömiseltä, sairaalassa hengailulta ja lahjojen saamiselta – todellisuudessa kaikella on kääntöpuolensa. Esimerkiksi herkkuja syödään, jotta vatsaan menisi edes joskus jotain – osastolla jääkaappi ja pakastin ovat täynnä pitsaa, ranskalaisia, lihapullia, nakkeja, vanukkaita ja jätskiä ihan […]

Se tekee kipeää, kun elefantin painon alle jää / Eikä kukaan muu sitä nää / Vaik sut on luotu kantamaan / Nousemaan aina uudestaan / Oon pahoillani en osannut lohduttaa / Mut lupaan vielä se helpottaa Pari viikkoa sitten kirjoitin tänne valmiiksi luonnoksen, kuinka tunnen välillä syyllisyyttä siitä, että meillä on mennyt niin hyvin. Kun […]

Taas on useammassa blogissa lähipäivinä ollut kirjoittelua siitä, kannattaako ja saako lastensa kuvia jakaa netissä. Onko vanhemmalla oikeus jakaa lapsensa tarina kenen tahansa katsottavaksi, kun se ei kuitenkaan voi koskaan olla täysin sama kuin lapsen itse kokemana? En jaksa nyt sen enempää ottaa kantaa, totean vaan että itse pidän aika tiukkaa filtteriä siinä, millaisia kuvia […]

Leukosyytit, granulosyytit, blastit, trombosyytit. Vinkristiini, Pegorion, Apurin, Prednisolon, Laxoperon, Corsodyl, Caphosol – mun pää on ihan täynnä, aamulla havahduin siihen, että hoen noita lääkenimiä itsekseni suihkussa. Olen pyrkinyt välttämään googlettelua, mutta tankannut sairaalasta jaetut materiaalit hyvin tarkkaan ja tallettanut muistiin jokaisen sivulauseenkin hoitohenkilökunnan puheesta. En tiedä onko se tässä tapauksessa hyvä vai huono asia, että […]

Reilu kaksi viikkoa sitten, elokuun ensimmäisen maanantain aamuna tyttäreni ei yhtäkkiä pystynyt kävelemään tai istumaan suorassa. Samana iltapäivänä terveysasemalla sairaanhoitaja totesi minulle, että ”ei kai se lapsi kävelekään, jos suostut sen heti ensimmäisestä pyynnöstä kantamaan”, kun kannoin kipeän lapsen odotustilasta vastaanottohuoneeseen. En edelleenkään tiedä miksi hän edes laittoi meidät eteenpäin lääkärille – lääkäri ei kunnolla […]