Rillit vuosien varrelta

 

 

Päivitin rillini! Kaveri kommentoi, että nyt näet poimia mustikoita. Kyllä, minulla on nyt pyöreät silmälasit ja olen niistä niiin onnellinen. Vanhasta valokuvasta näin, että äidilläni oli nuorena tyttönä pyöreät rillit. Ja hupsista, nehän olivat tallella vanhoissa kätköissäni. Piirongin perukoilta ilmestyi sitten lisää tätä samaa tavaraa. Metallista ja muovista, pientä ja suurta, mutta ne ”tv1 & tv2” puuttuivat. Hö, sellaisetkin kyllä oli.

Mistä näitä rillejä oikein tulee?!  Miksi kerätä vanhoja silmälaseja? Tämä ei nyt sentään ole sukua numismatiikalle, ei tähän omaisuutta ole pantu. Merkkilasejakaan ei ole kasassa.

Minulla on kyllä liimanäpit: tarttuu herkästi, eikä irtoa.

Tunnistan kasasta äitini, isäni, appeni, enoni, tyttäreni ja omia rillejäni. Näillä he ovat katselleet maailmaa ja ihmetelleet. Muodostaneet sitten pikkuhiljaa kokonaiskuvaa, omanlaistaan. Vaikka maailmankuvan muodostaminen onkin filosofiaa, rillit siihenkin joku tarvitsee. Valistuksen projekti toteutuu useilla silmälasien avulla. 

Näistä keräämistäni rilleistä päättelen, että maailma on muttunut enemmän kuin rillit.