Et voi tehdä ketään onnelliseksi – kuin itsesi

Olet ehkä kuullut sanonnan ”rakkautta on se, että toisen onni on tärkeämpää kuin oma”? Kuulostaa hienolta ja, no, romanttiselta, mutta mielestäni sanonta on yksi esimerkki niistä romantisoiduista sanonnoista, jotka vievät ihmiset aivan väärille raiteille. Olen alkanut uskoa syvästi, että ihan kaikki elämässä alkaa ihmisestä itsestään. Siksi rakkaudestakaan ei mielestäni voi puhua ilman, että puhutaan ensin rakkaudesta itseään kohtaan. Mutta aloitetaan silti ihan ensin määrittelemällä sanaa ’rakkaus’.

Mitä on rakkaus?

Rakkaudesta puhuttaessa tulee ensimmäisenä mieleen romanttinen ja platoninen rakkaus. Nämä voidaan jakaa vielä useisiin alakategorioihin ja esimerkiksi Antiikin Kreikan aikoina rakkautta sanottiin olevan kuusi luokkaa ihmisen eri tarpeita varten. Näitä luokkia saattoi löytää yhden tai useampia ihmissuhteessa saman ihmisen, eri ihmisten tai itsensä kanssa. Nykyään oletetaan usein, että parisuhteen tulisi olla se lähde, joka täyttää ihmisen kaikki rakkaustarpeet. Pidän ajattelutapaa vääränä ja parisuhteen kannalta vahingollisena – aikamoiset vaatimukset kumppanille kaikkien muiden odotusten lisäksi! Minusta kuulostaa paljon luontevammalta, että ihan samalla tavalla, kuin tiettyjen ihmisten kanssa haluaa mieluiten tehdä asioita X ja toisten ihmisten kanssa on mielekkäämpää kokea asioita Y, että yhtä lailla rakkautta saadaan näiltä ihmisiltä eri tavalla. Selflove_Louishay_agnesvivarelli.jpgJonkun mielestä tässä pitäisi käyttää jotain muuta sanaa rakkauden tilalla. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että rakkaus on kaikkien positiivisten tunteiden pohjavire ja se lähde, mistä kaikki hyvä elämässä saa alkunsa. Tämän mukaan siis esimerkiksi onni, ilo ja anteeksianto ovat kaikki rakkautta – niillä on vain tarkentavat nimet. Itseään kohtaan tunnettava rakkaus voi ilmetä esimerkiksi armollisuutena tai hyväksyntänä, tai negatiivisten tapojen, kuten arvostelemisen, lopettamisena. Rakkaus on mielestäni siis kaikki se positiivinen, jota maailmassa on. Toisin sanoen kaikki, mitä ihmiset haluavat elämässään kokea, johtuu siitä, että haluamme kokea onnea, joka on rakkautta. Yhtä lailla negatiiviset asiat ja kokemukset ovat tunne rakkauden puutteesta. 

Sinä olet prioriteetti, mutta vain itsellesi

Olet oman elämäsi tärkein henkilö, sillä olet ainoa ihminen, kenen kanssa vietät 100% ajastasi. Oletko tullut ajatelleeksi tätä? Monet ihmiset kavahtavat ajatusta siitä, että heidän tulee laittaa itsensä ja oma onni etusijalle ennen muita ihmisiä. Uskon erityisesti monille naisille, varsinkin äideille, olevan vaikea hyväksyä ajatusta lasten ja puolison hyvinvoinnin olevan tärkeyslistalla vasta oman hyvinvoinnin ja onnen jälkeen. Kiltin tytön syndrooma ei syyttä ole saanut nimeään, onhan kiltteyden tutkimuksilla todettu olevan erityisesti tyttölasten ja naisten keskuudessa oleva ajatusmalli. 

itsensärakastaminen_tunnelukko.jpg

Älä ole kiltti tyttö, ole onnellinen tyttö

Hyvä tarkoitus muiden hoivaamisella on varmasti useimmilla, enkä paheksukaan muista huolenpitämistä. Hyvä tarkoitus sillä ei ole silloin, jos muiden ihmisten asioista ja hyvinvoinnista huolenpitäminen on keino paeta omia ongelmia tai keino hakea hyväksyntää. En tarkoita tuomita ihmisiä tällaisesta toiminnasta, kaikilla meillä on keinomme paeta mörköjämme ja toimimme parhaaksi katsomillamme tavoilla! Lapsena opituista toimintamalleista ja niiden haitallisuudesta aikuisten maailmassa taas toisella kertaa. 

Hoivaajienkin tulisi ensin pitää huoli omasta onnestaan. Ensinnäkään, vaikka kuinka koettaisit tehdä toisen ihmisen onnelliseksi, en usko sen olevan mahdollista. Voit lisätä onnen tunteita toisen ihmisen elämässä tai olla osana toisen ihmisen onnessa, mutta oikea onni tulee aina jokaisesta itsestään sisältä, siitä, kun ihmisellä on sisäinen rauha ja yhteys omaan itseensä, kun hän on hyväksynyt itsensä ja elää itseään toteuttaen. En usko, että siihen sinä ulkopuolisena ihmisenä et voi vaikuttaa, edes puolisosi tapauksessa. Tämä voi tuntua todella pahalta asialta ymmärtää sellaisen ihmisen mielestä, joka on ottanut muiden onnen omaksi elämäntehtäväkseen. Sitä suuremmalla syyllä toivon, että sinä hoivaaja, ymmärrät tämän: oma onni on aina jokaisen oma asia, eikä se vähennä sinun arvoasi tai merkitystäsi! Oma arvosi ja merkityksesi tulee sieltä samasta lähteestä, kuin onnesi: sisältä sinusta itsestäsi.

 

Suhteet Oma elämä Mieli Syvällistä

Tunteiden anatomiaa Pt.2

Jotta negatiiviset tunteet eivät jää kehoon kytemään ja mieleen vellomaan, on ne siis käytävä läpi ja mielellään yksin, eikä parhaan ystävän kanssa. Toki välillä asioiden puiminen muiden kanssa on ihan paikallaan, jos tällöin kuulee tilanteeseensa sellaisia näkökulmia, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi. Useimmat meistä kun eivät katso itseään täysin rehellisesti puhtaasta peilistä. Se on vaikeaa ja ollut minullakin opettelemisen takana, että oikeasti olisi täysin rehellinen itselleen omista asioistaan ja tunteistaan. Olen kuitenkin kehittynyt asiassa paljon puhtaalla tahdonvoimalla.

Osaatko sinä olla täysin rehellinen itsellesi, vai käytätkö jotain pehmentävää filtteriä? Kenties saat pupunkorvat tai hassun äänen? Jos jonkun asian myöntäminen itselle tai muille on vaikeaa, olen hyödyntänyt kolmen sekunnin sääntöä: laske kolmeen ja sano se ääneen. Just do it!

Brene_Brown_Brenebrown_herkkyys_vulnerable.jpg

Mutta miksi se rehellisyys on nyt sitten niin tärkeää? Oletan, että haluat vähentää negatiivisten tunteiden roolia ja määrää elämässäsi. Ehkä tietyt negatiiviset asiat toistuvat elämässäsi tämän tästä aina uudestaan töihin, ihmissuhteisiin tai vaikka rahaan liittyen. ”Entä jos negatiiviset tunteet ovatkin pelkästään ulkopuolisen tapahtuman aiheuttaman reaktion sijaan merkki siitä, että sydämessämme ja mielessämme on jotain, joka kaipaa huomiota? Entä jos tunteet ovat kuin kompassi, joka osoittaa mihin tulisi suunnata?” Tällaista pohdintaa kirjoitin aiemmassa postauksessani (https://www.lily.fi/blogit/kerron-minulle-jotain-hyvaa/tunteiden-anatomiaa) tunteiden anatomiasta.

Jos sinäkin uskot negatiivisilla tunteilla olevan ihan oikea ja käytännöllinen syy, niin rehellisyys tulee siinä automaattisesti mukana. Ilman 100% läpinäkyvyyttä itselle omista tunteista, ei niiden tarpeenmukainen käsitteleminen ole mahdollista ja negatiivisten tunteiden ja kokemusten kierre jatkuu elämässäsi. 

Tunnekoukku on mielestäni todella kuvaava käsite kertomaan tunteesta, joka on ja pysyy omassa alitajunnassa, kuin piikki lihassa. Omassa elämässäni ulkopuolisuuden ja hylätyksi tulemisen tunteet ovat tällaisia tunnekoukkuja. Jatkuvasti en niiden läsnäoloa huomaa, mutta ai saakeli, kun joku ulkopuolinen triggeri nykäisee koukusta. Tunnekoukkuja ne ovat siksi, että tietyt tilanteet menneisyydessä ovat olleet niin ikäviä psyykkeelle, että niistä on jäänyt vahva tunnejälki, koukku, joka aktivoituu aina vastaavien tilanteiden tullessa vastaan, huomatessa niiden mahdollisen lähestymisen, muistellessa niitä tai mikä pahinta – ennalta vastaavia tilanteita pelätessä.

Ihmismieli on sellainen, että se tykkää velloa. Vellominen tutuissa tunteissa ja ajatuksissa on niin helppoa ja energiaasäästävää, että aivojen mukaan hengissä säilyminen on siten todennäköisempää. Kaikki eivät vello ikävien tilanteiden muistelussa, mutta rohkenen väittää, että negatiivisten asioiden pohdiskelu, oli sitten muistelua, muiden arvostelua tai pahimman pelkäämistä, vie sinunkin valveillaoloajasta jonkunlaisen lohkon. Kiitti vaan avusta, aivot!

tunnekoukussa_tunnehallinta_emotional_mastery.jpg

Aivojen mieliteossa velloa on kuitenkin se hyvä puoli, että voit vaikuttaa siihen, missä aiheissa ja tunteissa aivosi vellovat. Vellomisella tarkoitan sitä tilaa, kun olet ajatuksissasi. Esimerkiksi bussissa istuessa, autoa ajaessa, aina tenttikirjan avatessa, tällaisissa tilanteissa sitä saattaa yhtäkkiä havahtua omiin ajatuksiinsa, jotka ovat lyhyessäkin ajassa ehineet ties minne. Kun aivot ovat vapaakäynnillä, on alitajunnalla valta viedä ajatukset minne haluaa – ja sehän haluaa viedä ne juuri sinne, minne on tottunut. Jos huomaat ajatuksissa ollessasi aivojesi pohtivan positiivisia asioita, ei ole mitään huolta asiasta. Jatka samaan malliin! Mutta jos olet kuten useimmat ja olet ohjelmoinut aivosi niihin vähemmän positiivisiin asioihin, niin onneksesi asialle voi tehdä jotain. Ihan samalla tavalla, kun voit opetella uuden kielen tai urheilulajin, voit opettaa aivoillesi uusia tapoja ajatella, oli se sitten vanhojen tapojen muuttamista tai poistamista.

Kuten kaikessa muussakin oppimisessa, uusien ajattelutapojen oppiminen tai vanhoista tavoista irrottaminen vaatii toistoa. Urheilussa väärin opetellun liikeradan muuttaa tutkimusten mukaan 10 000 toistoa oikealla tekniikalla. Tiedäpä siitä, kuinka pitää paikkansa, mutta vuosikymmenet päässäsi vallalla olleet negatiiviset ajatuskierteet vaativat takuulla 100% panostuksesi.

Minulla on vuosikausia olleet vallalla ajatukset näistä möröistäni: en kuulu joukkoon, muut muodostavat kaveriporukoita ympärilläni, ystäväni ei ole vastannut viestiini vieläkään, joten tämä on varmasti minulle jostakin vihainen, miehet, joista kiinnostun, eivät takuulla kiinnostu takaisin… Tai entäs mites se tosi ikävä kerta, kun oltiin 12-vuotiaita ja mun kaverit olivat mua kohtaan tosi ikäviä? Kerrataanpas tuhannen kerran, miten siinä kävikään! Blaa blaa blaa, tällaisia asioita olen toistojen kautta opettanut omat aivoni vapaakäynnillä ollessaan ajattelemaan. Kun opettelet tietoisuutta ja hetkessä elämistä, pystyt seuraamaan alitajuntasi toimintaa. Mielen harjoittelulla, intention kanssa yhdistettynä, voit valjastaa alitajuntasi toiminaan yhteistyössä kanssasi, eikä sinua vastaan. 

Kolmannessa kirjoituksessani tunteiden anatomiasta kerron vinkkejä ja omia kokemuksiani negatiivisten ajatuskierteiden katkaisemiseksi. 

 

 

 

Suhteet Oma elämä Mieli Syvällistä