Tunteiden anatomiaa Pt.2
Jotta negatiiviset tunteet eivät jää kehoon kytemään ja mieleen vellomaan, on ne siis käytävä läpi – ja mielellään yksin, eikä parhaan ystävän kanssa. Toki välillä asioiden puiminen muiden kanssa on ihan paikallaan, jos tällöin kuulee tilanteeseensa sellaisia näkökulmia, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi. Useimmat meistä kun eivät katso itseään täysin rehellisesti puhtaasta peilistä. Se on vaikeaa ja ollut minullakin opettelemisen takana, että oikeasti olisi täysin rehellinen itselleen omista asioistaan ja tunteistaan. Olen kuitenkin kehittynyt asiassa paljon puhtaalla tahdonvoimalla.
Osaatko sinä olla täysin rehellinen itsellesi, vai käytätkö jotain pehmentävää filtteriä? Kenties saat pupunkorvat tai hassun äänen? Jos jonkun asian myöntäminen itselle tai muille on vaikeaa, olen hyödyntänyt kolmen sekunnin sääntöä: laske kolmeen ja sano se ääneen. Just do it!
Mutta miksi se rehellisyys on nyt sitten niin tärkeää? Oletan, että haluat vähentää negatiivisten tunteiden roolia ja määrää elämässäsi. Ehkä tietyt negatiiviset asiat toistuvat elämässäsi tämän tästä aina uudestaan töihin, ihmissuhteisiin tai vaikka rahaan liittyen. ”Entä jos negatiiviset tunteet ovatkin pelkästään ulkopuolisen tapahtuman aiheuttaman reaktion sijaan merkki siitä, että sydämessämme ja mielessämme on jotain, joka kaipaa huomiota? Entä jos tunteet ovat kuin kompassi, joka osoittaa mihin tulisi suunnata?” Tällaista pohdintaa kirjoitin aiemmassa postauksessani (https://www.lily.fi/blogit/kerron-minulle-jotain-hyvaa/tunteiden-anatomiaa) tunteiden anatomiasta.
Jos sinäkin uskot negatiivisilla tunteilla olevan ihan oikea ja käytännöllinen syy, niin rehellisyys tulee siinä automaattisesti mukana. Ilman 100% läpinäkyvyyttä itselle omista tunteista, ei niiden tarpeenmukainen käsitteleminen ole mahdollista ja negatiivisten tunteiden ja kokemusten kierre jatkuu elämässäsi.
Tunnekoukku on mielestäni todella kuvaava käsite kertomaan tunteesta, joka on ja pysyy omassa alitajunnassa, kuin piikki lihassa. Omassa elämässäni ulkopuolisuuden ja hylätyksi tulemisen tunteet ovat tällaisia tunnekoukkuja. Jatkuvasti en niiden läsnäoloa huomaa, mutta ai saakeli, kun joku ulkopuolinen triggeri nykäisee koukusta. Tunnekoukkuja ne ovat siksi, että tietyt tilanteet menneisyydessä ovat olleet niin ikäviä psyykkeelle, että niistä on jäänyt vahva tunnejälki, koukku, joka aktivoituu aina vastaavien tilanteiden tullessa vastaan, huomatessa niiden mahdollisen lähestymisen, muistellessa niitä tai mikä pahinta – ennalta vastaavia tilanteita pelätessä.
Ihmismieli on sellainen, että se tykkää velloa. Vellominen tutuissa tunteissa ja ajatuksissa on niin helppoa ja energiaasäästävää, että aivojen mukaan hengissä säilyminen on siten todennäköisempää. Kaikki eivät vello ikävien tilanteiden muistelussa, mutta rohkenen väittää, että negatiivisten asioiden pohdiskelu, oli sitten muistelua, muiden arvostelua tai pahimman pelkäämistä, vie sinunkin valveillaoloajasta jonkunlaisen lohkon. Kiitti vaan avusta, aivot!
Aivojen mieliteossa velloa on kuitenkin se hyvä puoli, että voit vaikuttaa siihen, missä aiheissa ja tunteissa aivosi vellovat. Vellomisella tarkoitan sitä tilaa, kun olet ajatuksissasi. Esimerkiksi bussissa istuessa, autoa ajaessa, aina tenttikirjan avatessa, tällaisissa tilanteissa sitä saattaa yhtäkkiä havahtua omiin ajatuksiinsa, jotka ovat lyhyessäkin ajassa ehineet ties minne. Kun aivot ovat vapaakäynnillä, on alitajunnalla valta viedä ajatukset minne haluaa – ja sehän haluaa viedä ne juuri sinne, minne on tottunut. Jos huomaat ajatuksissa ollessasi aivojesi pohtivan positiivisia asioita, ei ole mitään huolta asiasta. Jatka samaan malliin! Mutta jos olet kuten useimmat ja olet ohjelmoinut aivosi niihin vähemmän positiivisiin asioihin, niin onneksesi asialle voi tehdä jotain. Ihan samalla tavalla, kun voit opetella uuden kielen tai urheilulajin, voit opettaa aivoillesi uusia tapoja ajatella, oli se sitten vanhojen tapojen muuttamista tai poistamista.
Kuten kaikessa muussakin oppimisessa, uusien ajattelutapojen oppiminen tai vanhoista tavoista irrottaminen vaatii toistoa. Urheilussa väärin opetellun liikeradan muuttaa tutkimusten mukaan 10 000 toistoa oikealla tekniikalla. Tiedäpä siitä, kuinka pitää paikkansa, mutta vuosikymmenet päässäsi vallalla olleet negatiiviset ajatuskierteet vaativat takuulla 100% panostuksesi.
Minulla on vuosikausia olleet vallalla ajatukset näistä möröistäni: en kuulu joukkoon, muut muodostavat kaveriporukoita ympärilläni, ystäväni ei ole vastannut viestiini vieläkään, joten tämä on varmasti minulle jostakin vihainen, miehet, joista kiinnostun, eivät takuulla kiinnostu takaisin… Tai entäs mites se tosi ikävä kerta, kun oltiin 12-vuotiaita ja mun kaverit olivat mua kohtaan tosi ikäviä? Kerrataanpas tuhannen kerran, miten siinä kävikään! Blaa blaa blaa, tällaisia asioita olen toistojen kautta opettanut omat aivoni vapaakäynnillä ollessaan ajattelemaan. Kun opettelet tietoisuutta ja hetkessä elämistä, pystyt seuraamaan alitajuntasi toimintaa. Mielen harjoittelulla, intention kanssa yhdistettynä, voit valjastaa alitajuntasi toiminaan yhteistyössä kanssasi, eikä sinua vastaan.
Kolmannessa kirjoituksessani tunteiden anatomiasta kerron vinkkejä ja omia kokemuksiani negatiivisten ajatuskierteiden katkaisemiseksi.