Olen lomalla. Työarki alkoi toden teolla väsyttää. Se on raskasta! Se, mikä on kenellekin raskasta vaihtelee. Ja samoin se, miten kukakin palautuu ja elpyy. Minä palaudun, kun saan omaa aikaa. Kun saan olla rauhassa maailman vaatimuksilta ja elää omassa rytmissä. Siitä kai ne fantasiat erämaamökkiin muuttamisesta tulevat, kun oikein väsyttää. Suorittamiseen, miellyttämiseen ja perfektionismiin taipuvaisena, […]

Huh, mihin höpötykseen tää elämä enimmäkseen menee.   Minusta alkaa tuntua, etten jaksa enää mitään turhaa höpötystä. Mutta pakko sitä on vaan jaksaa, jos jotenkin haluaa olla tässä mukana.   En halua lykätä mitään asioita. Mutta jotku on vaan niin vaikeita, eikä ne ratkea millään taikakonsteilla. Mua surettaa monet asiat. Miks tää elämä on tämmöstä. […]

Olin viikonloppuna festareilla tunturissa. Elämä on ollut viimeaikoina niin täyttä. Tuntuu, kuin vauhti olisi kiihtymässä. Asiat tapahtuvat nopeasti. Tarvin tilaa. Tunturissa oli avaruutta ha happea. Kaupunki on tunkkainen ja ahdas. Minun pitää raivata päätäni, luopua epäolennaisesta. Joudun kyllä luopumaan muustakin ja se surettaa. Kaikki me joudutaan. Kuten supliikki ystäväni sanoi, olen nainen elämän oletetussa puolivälissä. […]

Näin ystäväni kirjoitti, minulle joulukirjeessään. On aika mennä eteenpäin. Päättäväisesti. Elämässä asiat tapahtuvat yleensä aika hitaasti. Näin olen kokenut. Välillä tietysti rysähtää, mutta taustalla on pitempi kehityskulku. Huomasin, että kaikki on yhtäkkiä tosi hyvin! Olen terve. Läheiseni ovat aika terveitä. Minulla on töitä ja toimeentulo. Elämä on turvallista. On intoa, himoa, iloa ja kaikkea uutta […]

Ihan kuin olisin jo kirjoittanut tästä. Juttelin tänään ystäväni kanssa ja kertoessani hänelle elämän kriisistäni tajusin, että tämä sama keskustelu on käyty ennenkin. Ystäväni on viisas, kuten ystävilläni on tapana olla. Hän antoi minulle uuden näkökulman. Ehkä kyse ei olekaan kriisistä, vaan elämästä. Minulla on tapana kriisiytyä. Sepä jo helpottaa, kun tajuaa, että tämä on […]

Mieli aaltoilee. Yhdessä viikonlopussa voi käydä läpi tunteiden koko kirjon surusta iloon ja tylsyydestä innostukseen. Sen kun hyväksyy on kaikki helpompaa. Tänä viikonloppuna katsoin kaksi ankeaa elokuvaa ja kävin yhdessä iloa kuplivassa näyttelyssä. Söin opiskelijalounasta hintaan 2,95. Annoin kodittomalle vettä ja fetakolmion.Puhelin pikkujouluista, vanhustenhuollosta, politiikasta, kodittomista, ilmastonmuutoksesta ja toivosta tavaratalon sukkahousuhyllyjen välissä. Suunnittelin pipareiden leipomista. […]

Keho on kotimme. Välillä se vain unohtuu. Olen ollut paljon sairaana. Joka ikinen flunssa tuntuu tarttuvan minuun. Maha on sekaisin. Päätä kivistää. Lihakset jumittuvat. Välillä tuntuu vain siltä, että olen mennyt epäkuntoon. Menikö parasta ennen päivä vai mistä tässä on kyse? Hoidan kyllä itseäni. Siitä saakin olla tarkka. 40 + Onko se jo jatkoaika? Ehkä […]

Välillä synkät ajatukset valtaa mielen. Viha ja katkeruus alkaa venytellä lonkeroitaan. Mutta sitten muistan sen, oon Elaine ja rakkaus voittaa.

Mitä se on? Mistä se tulee? Henriikka Maikku kirjoittaa näin: Elinvoima on jokaisen syntymäoikeus. Sen tunnistaminen on itsensä tunnistamista. Sen salliminen on elämän Itsensä rakastamista. Mitä tämä tarkoittaa? Minä olen elossa. Olen syntynyt tähän maailmaan. Tunnustan itseni. Miten sallin elinvoiman ja rakastan elämää Itseään?

Nyt on niin että koko ämski ollut koko syyskuun ihan sekaisin. Maha, pää ja kaikki. Luomistyö on kai vaatinut veronsa, mutta nyt se on valmis. Ihan vihoviimeistä silausta vaille… Gradu. On siinä kova homma! Olin jo unohtanut. Mutta nyt se on tehty. Isoin kiitos työpari. Kiitos ohjaaja. Kiitos äiti. Kiitos isä. Kiitos koko lähipiiri. Kiitos […]