Is this the end?

Mietin, että onko tämän blogin matka tulossa pian päätökseen?

Se sai alkunsa, kun raivasin somen pois elämästäni. Tai en minä mitään raivannut, poistin vain. Naps.

Paras päätös pitkään aikaan. Suosittelen.

Blogin tarkoitus oli olla osa taideprojektia ja tutkimusta.

Ja niinhän se onkin. Elämä on taideprojekti ja blogi on osa sitä.

Nyt haluan tehdä kuvia. Sanat ei enää riitä.

Jos tekstiä on tullakseen, niin antaa tulla, mutta muuten alan pikkuhiljaa hyvästellä tätä hommaa.

Minusta tuntuu, että kaiken hälyn häätäminen ja hiljaisuuden vaaliminen on niin tärkeää. Ja vaikeaa.

Mökillä oleminen ja hitaasti eläminen tekee hyvää ja on tarpeen.

Ihan hirvittää palata kaupunkiin.

Koitan pysytellä sivukujilla ja pusikoissa. Kaulukset pystyyn ja huppu päähän.

Loppukesän melankolia pakahduttaa.