Saanko sen mistä luovun

Se mitä eniten kaipaan on turva. Tunne siitä, että olen turvassa.

Enkö sitten ole turvassa?

Mitä on olla turvassa?

Turva on hermoston tila. Syvä rentous ja rauha. Lihakset rentoutuvat, hermosto rentoutuu, minä rentoudun.

Kävin pari päivää sitten hermoratahieronnassa. Se oli ihanaa. Olin todella väsynyt ja ylikierroksilla mennessäni hierontaan. Ajatukset laukkasivat ja minusta tuntui etten pysty rauhoittumaan. Hieronta alkoi ja yhtäkkiä säpsähdin siihen, että aloin kuorsata.

Kokemus oli taivaallinen.

Hieroja kysyi, harrastanko paljon liikuntaa ja syönkö terveellisesti. Kuulemma kehoni tuntui siltä, tiukalta, kuin harrastaisin painonnostoa aktiivisesti. Vastasin, että en todellakaan harrasta. On vain ollut aika rankat pari vuotta.

Nyt haluan rentoutua. Haluan kyllä nostella painojakin, mutta oikeasti, en henkisesti.

Ehkä se onkin seuraava askel.

Mutta siitä turvasta.Tommy Hellsten sanoo, että jos etsit turvaa elä vaarallisesti.

Hän myös sanoo, että sisäinen turva johtaa kykyyn elää vaarallisesti.

”Rakkaudettomuus synnyttää aina pelon. Pelko syntyy sinne missä ihminen on yksin, siis vailla rakkautta ja syvää yhteyttä toisiin. Ihminen, joka ei ole syvällisesti liittynyt kehenkään, joutuu elämään ainaisessa turvattomuudessa. Juuri pelko johtaa tarpeeseen hallita elämää ja kyvyttömyyteen elää sitä. Pelko tappaa elämän ja luovuuden, sillä pelon vallassa oleva ihminen ei uskalla tehdä virheitä. Virheet paljastaisivat hänen heikkoutensa, ja koska hän ei luota rakkauteen, hän ei kykenen olemaan heikko. Sisäinen turvattomuus siis tappaa luovuuden.”

Siis todellakin. Näin se juuri on minustakin. Välillä tuntuu, että onko Suomi kansakuntana pelon vallassa?

”Koska rakkaudessa on turva, sisäinen turva, ihminen sietää elämässä olevaa turvattomuutta. Hän uskaltaa elää, vaikka eläminen itsessään on vaarallista. Sisäisesti turvaton ihminen joutuu välttämään elämää, pitämään sen loitolla, kun taas turvassa oleva ihminen ei pelkää elämää. Hän uskaltaa kokeilla uusia asioita, myös sellaisia joita hän ei hallitse. Hänen ei tarvitse kompensoida sisäistä turvattomuutta ulkoisella yliturvallisuudella. Sisäinen turva johtaa siis kykyyn elää vaarallisesti.”

Lisäksi.

”Ihminen syntyy omaan elämäänsä pelon läpi. Pelko on se väylä, jota pitkin kulkien elämän kohina alkaa vahvistua. Kuuntelemalla pelkoaan saa vihjeen siitä, mihin suuntaan olisi lähdettävä kulkemaan, jotta heräisi eloon. Toisin sanoen tekemällä sitä mikä pelottaa kutsuu elämän luokseen ja herää näin henkiin. Välttämällä jatkuvasti sellaista mikä pelottaa ja tekemällä loputtomasti vain sellaista minkä hallitsee ihminen sitä vastoin menettää elämänsä. Jos siis tuntee, että elämä on tyhjää, ettei missään ole mitään mieltä, että on tylsää ja ettei koskaan tapahdu mitään mullistavaa, on syytä alkaa elää vaarallisesti.”

Ja mitä se sitten on? Siitä lisää seuraavassa jaksossa… :)