Kaikki mitä tiedämme kierrätyksestä

Kierrätys. Helppoa ja yksinkertaista, eikö? No meidän mielestä ainakin. Kierrättäminen ei vaadi yhdeltä ihmiseltä suuria tekoja tai omasta elintasosta luopumista. Senkun vie parin päivän välein roskat oikeisiin lajitteluastioihin ja kierrättää rikkinäiset tavarat ja vaatteet niille kuuluviin paikkoihin aina silloin tällöin. Tämän blogipostauksen kanssa lukijan on kuitenkin hyvä huomioida, että postauksen tiedot perustuvat omaan maalaisjärkeemme sekä netistä ja somesta bongattuun tietoon, ei siis varsinaiseen asiantuntijuuteen. 🙂 

Roskien lajittelu

Kierrätyksen ensimmäinen askel on lajittelu. Lajittelun avulla joku toinen voi tehdä jätteestäni jotain uutta. Maitotölkistä tulee hylsykartonkia tai uusia kartonkipakkauksia. Kierrätetty lasipurkki voi syntyä uudeksi lasipurkiksi ja sanomalehti voi elää jopa kuusi kertaa uudelleen. Lasia ja metallia pystytään sulattaa ja muovata uudelleen ja uudelleen uusiksi esineiksi melkeinpä ikuisuuteen asti.

Muovinkeräys

Muovijätteen keräysastiat ovat ilmestyneet jo tosi moneen taloyhtiöön. Ja se on hyvä se. Kun muovia alkaa lajitella, huomaa aika nopeasti, miten suuri osa meidän pakkauksista on muovisia. Sekajätteeseen ei jääkään enää juuri mitään muovin lajittelun jälkeen. Muovijätteeseen voikin kierrättää kaikki elintarvikkeiden tyhjät muoviset pakkaukset. Näitä ovat esimerkiksi jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset. Myös tyhjät muoviset pesuaine-, sampoo- ja saippuapullot sekä muovikassit,  ja -kääreet kuuluvat muovijätteeseen. Näiden lisäksi muovinkeräykseen voi huoletta laittaa tyhjät muovipullot, -kanisterit ja -purkit, mieluiten litistettynä, korkit ja kannet erikseen​. Pakkaukset tulee tarvittaessa pestä tai pyyhkiä niin, että ne eivät ainakaan kovasti haisisi. Ainoastaan PVC-muovi, jonka tunnista merkinnästä (03), ei kuulu muovinkeräysastiaan. Muut kuin pakkausmuovit, kuten muoviset rikkinäiset lelut, kastelukannut ja hammasharjat, kuuluvat edelleen sekajätteeseen. 

Lasinkeräys

Lasin kierrättäminen on maailman helpoin juttu. Lasinkeräykseen saa laittaa v​ärillisiä ja värittömiä lasipulloja ja lasipurkkeja. Eli kaikki lasiset pesto-, oliivi- ja kastikepurkit tänne! Myös rikkinäinen lasi kelpaa kunhan sen pakkaa ensin pahviin tai erilliseen muovipussiin. Likaiset lasipakkaukset tietysti huuhdotaan ja niistä poistetaan korkit ja kannet (nämä voi yleensä kierrättää metallin keräykseen!) . Etiketit, kaulusrenkaat ja muut kiinteät osat voi jättää kiinni pakkauksiin. Ikkunalasit, kristallit, kuumuutta kestävät lasit ja juomalasit kuuluvat kuitenkin sekajätteeseen.

Paperinkeräys

Ja sitten paperi. Kaikki, mitä putoaa postilaatikosta sisään voi kierrättää yleensä paperinkeräykseen. Paperinkeräykseen kuuluu siis kaikki kodin tai työpaikan postilaatikosta tuleva paperi. Sinne kuuluu niin sanoma- ja aikakausilehdet, mainokset, pehmeäkantiset kirjat, kopiopaperi, piirustuspaperit, kassakuitit, kirjekuoret ja valkoisesta paperista valmistetut paperikassit. Niittejä tai paperiliittimiä ei tarvitse erikseen poistaa. Ah, tätä helppoutta! Paperinkeräyksessä on tärkeää huomioida ainoastaan, että sinne ei vahingossa livahda kartonkia tai ruskeaa paperia, joiden oikea osoite on pahvinkeräys. Myöskään likainen tai voimakkaasti värjätty paperi (kuten lahjapaperi) ei kuulu paperinkeräykseen, vaan se tulee laittaa sekajätteeseen.

Kartonki

Kartonkiin kierrätetään niin paperi-, kartonki-, kun pahvipakkauksia. Sinne kuuluvat kaikki kartonkiset nestepakkaukset kuten mehu- ja maitotölkit (myös alumiinivuoratut kelpaa!) ja muut kartonkipakkaukset niin kuin muro- ja keksipaketit. Myös paperipussit, kuten leipä- ja jauhopussit, dippikastikkeen pussit, ruskeat paperikassit, munakennot ovat kartonkijätettä. Tämän lisäksi talous- ja wc-paperin hylsyt, aaltopahvi ja voimapaperi kuuluvat kaikki kartonkiin. Nestepakkaukset ja muut ruoantähteitä sisältävät pakkaukset pitää ennen lajittelua huuhtaista ja valuttaa kuiviksi. Sen jälkeen pakkaukset tulee litistää ja mahdollisuuksien mukaan pakata sisäkkäin. Jos pakkauksissa on muovikorkki, se kuuluu kierrättää muovinkeräykseen.

Metalli

Metalli jaetaan pienmetalliin ja metalliromuun Pienmetallia ovat pääasiassa metallipakkaukset. Suuremmat metalliset esineet ovat metalliromua. Pienmetallista olikin juttua jo edellisessä postauksessa, mutta kertaus on opintojen äiti. Pienmetallin voi siis yleensä kätevästi kierrättää taloyhtiön jätteiden lajittelupisteeseen. Tänne kuuluu säilyke- ja juomatölkit, alumiinivuoat, folio, metalliset kannet ja korkit, tuikut ja tyhjät aerosolipakkaukset.

Metalliromuun kuuluu mm. polkupyöränrämät, huonekalujen metalliosat sekä metalliset koneet ja laitteet. Metalliromun voi kerrättää Sortti-asemille, kierrätyspisteisiin tai HSY:n kiertäviin keräysautoihin.

Biojäte

Biojäte, eli kaikki eloperäinen, maatuva, kiinteä aines. Tämä on ehkä kaikkien kotitalouksien inhokkijätettä. Biojäte haisee ja jos se on liian pitkään viemättä, valtaavat banaanikärpäset asunnon. Tuttu ongelma varmasti monelle. Biojäte olisi kuitenkin tärkeää erotella muusta jätteestä, sillä ruoantähteet lajittelemalla ravinteet saadaan takaisin luonnon kiertokulkuun. Biojätteestä voidaan lisäksi valmistaa uusiutuvaa biokaasua energianlähteeksi. Biojätteeseen voidaan lajitella kaikki ruoan tähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret, ruodot ja luut, kahvinporot, teepussit ja suodatinpaperit. Myös talouspaperi, lautasliinat sekä kuhtuneet kasvit ja kukat ovat biojätettä. Nestemäisiä rasvoja, purkkaa, tupakantumppeja tai kissanhiekkoja ei voi biojätteeseen laittaa vaan ne kuuluvat kaikki sekajätteeseen.

Sekajäte

Sekajätteeseen kuuluu näin siis kaikki, mitä ei ole edellä mainittu. Eipä tätä paljon kerry, jos lajittelee kaikki muut pakkaukset niille kuuluviin astioihin. 🙂 

Muu kierrätys: isot esineet, vaarallinen jäte ja vaatteet

Isot esineet

Isot esineet eli käytännössa kaikki huonekalut, kuten runkopatjat, sohvat ja matot voidaan myös kaikki kierrättää. Hyväkuntoiset esineet voi viedä kierrätyskeskuksiin tai lähetystoreille. Kuljetusta ei välttämättä tarvitse tehdä edes itse vaan usein kierrätyskeskukset tarjoavat hyväkuntoisille esineille noutopalveluja. Tavaroita voi kätevästi myös myydä tai lahjoittaa netin kirppis-kanavilla ta kysellä tutuilta ja kavereilta tarvetta. Jos esineet ovat huonossa kunnossa kannattaa ennen roskiin heittämistä miettiä, onko niitä mahdollista entisöidä tai korjata. Joskus näin ei toki ole ja silloin oikea paikka tavaroille on Sortti-asema. Sinne voi joko itse viedä tavaroita tai maksusta tilata esineille noudon.

Vaarallinen jäte

Vaarallinen jäte, eli entiseltä nimeltään ongelmajäte, tarkoittaa käytännössä käytöstä poistettuja aineita tai esineitä, joka voivat aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliseen jätteeseen kuuluvat esimerkiksi loiste- ja energiansäästölamput, paristot, lääkkeet, akut, torjunta- ja desintifiointiaineet sekä kaikki liuottimet ja liuotinpitoiset pesuaineet. Vaarallinen jäte on yleensä merkitty vaaraominaisuuksista kertovalla varoitusmerkillä. Vaarallisen jätteen voi kierrättää HSY:n jätteiden keräyskontteihin, Sortti-asemille tai kiertäviin keräysautoihin. Näihin kotitalouksien vaarallisen jätteen voikin viedä yleensä maksutta. Vanhaksi menneet lääkkeet tulee kuitenkin kierrättää apteekkiin ja paristot niitä myyviin kauppoihin.

Vaatteiden kierrätys

Hyväkuntoiset, käyttökelpoiset, ehjät ja puhtaat vaatteet sekä muut tekstiilit voi viedä vaatekeräyspisteisiin, kierrätyskeskuksiin tai lähetystoreille.  Vaatteita vastaanottavat esimerkiksi Fida, UFF, Recci ja Kierrätyskeskus. Vaatteita voi myös koittaa myydä kirppareilla ja parhaassa tapauksessa vanhoista vaatteista saakin itselleen muutaman euron. Huonokuntoisista tekstiileistä voi tehdä siivousrättejä tai matonkuteita. Rikkinäiset vaatteet voi ennen pois heittämistä kokeilla korjauttaa tai vähintään kierrättää niiden käyttökelpoiset osat kuten vetoketjut, printit ja napit. Recci ottaa vastaan myös rikkinäisiä vaatteita (esim. sukat ja alusvaatteet) ja niitä jatkokäytetään esim. autoteollisuuteen ja täytemateriaaleiksi! HESY ry:ltä voi kysellä tarvetta lakanoille tai pyyhkelle, jolloin ne päätyvät eläinten alustoiksi. Useat vaateketjut järjestävät myös nykyään vaatekeräystä. Esimerkiksi H&M ja Lindex ottavat vastaan vaatteita ja kodintekstiilejä merkistä tai kunnosta riippumatta ja vastineeksi vaatekassillisesta saatat saada alennuskupongin.

Kurkkaus Empun lajittelupisteeseen

Me molemmat siis lajitellaan kaikki mahdollinen roska ja jäte. Ja oikeesti, ei edes vie paljon tilaa! Jokaiselle ei tarvii olla omaa jättisuurta astiaa, vaan esim. vanhat eväsrasiat tai muut purkit ja kipot käy vaikka lasin, paristojen, metallin ja vaarallisen jätteen keräykseen. Roskiksina voi käyttää pakkausjätettä, esim. vessapaperi- ja leipäpusseja muovinkeräyksessä, sekäjätteessä edellä mainittuja, paistopisteen pusseja tai sipsipusseja ja biojätteelle sanomalehtiä sekä paperipusseja (mm. irtokarkkipussit, punnitse- ja säästä -pussit, joidenkin paistopisteiden pussit). Tässä siis kurkkaus Empun kierrätyssysteemeihin. 

roskat1.jpg

roskat2.jpg

 

 

Puhelimeen ladattava HSY:n kierrätyssovellus

Pohditko usein mihin mikäkin roska kuuluu ja turhaudut lajittelun vaikeudesta? Ei hätää, sillä ratkaisu on muutaman klikkauksen päässä! HSY:n kierrätyssovellus antaa sinulle ratkaisun muutamassa sekunnissa – kirjoitat vain kierrätettävän roskan hakukenttään (esim. ”tuikku” > metalli)!

Jodelin antia: Kierrätys, Ekohipit, Zerowaste ja Minimalistit

Joskus some voi toimia loistavana oppaana esimerkiksi juuri ympäristöystävällisempään elämäntapaan pyrkiessä. Jodelin Kierrätys-kanavalla on luonnollisesti kierrätykseen liittyviä vinkkejä ja kysymyksiä ja Ekohipeissä käydään keskustelua ajankohtaisista ympäristö- ja ekoilukysymyksistä, pohditaan kestäviä elämänratkaisuja sekä vinkataan hyväksi koettuja arjen valintoja/löytöjä/ideoita muille. Zerowaste taas pohjautuu nimensä mukaisesti kaiken omassa elämässä esiintyvän roskan määrän minimoimiseen, koskien lähinnä omia hankintoja ja arjen ratkaisuja. Minimalisteissa keskustellaan mahdollisimman yksinkertaisen elämäntyylin kiemuroista, joissa onni löytyy aivan jostain muualta kuin materiasta ja kuluttamisesta. Käykää ihmeessä katsomassa, saatatte jäädä koukkuun 😉 Hehe eikös tämä, jos joku, ole sitä ”fiksua” somettamista ilman huonoa omatuntoa!

 

Tadaa! Tässä meidän kierrätystietämystä. Aika paljon sitä olikin. Keksitkö jotain mikä meiltä unohtui täysin? Vinkkaa!

 

E & H

 

<a href=”https://www.bloglovin.com/blog/19679087/?claim=zgafyzc3sgu”>Follow my blog with Bloglovin</a>

 

Puheenaiheet Sisustus Vastuullisuus

Viisi helppoa vinkkiä ympäristöystävällisempään arkeen

Vinkki 1: Anna mahdollisuus vegevaihtoehdoille

WWF:n nettisivujen mukaan 70% maatalousmaasta käytetään lihan tai eläinperäisen ruoan tuotantoon. Eläinperäisillä tuotteilla on suuri hiilijalanjälki ja niistä aiheutuu monia ympäristöhaittoja, jotka mm. näkyvät vesistöjen saastumisena ja luonnon elinympäristöjen häviämisenä. Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen omassa ruokavaliossa onkin helppo tapa vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Lihansyöntiä ei kuitenkaan tarvitse kokonaan lopettaa. Aloittaa voi vaikka yhdestä tai kahdesta kasvisruokapäivästä viikossa tai vähentää esimerkiksi lihansyöntiä työpaikalla. Meidän omia vegesuosikkeja ovat esimerkiksi:

  1. Kahvimaitona Oatlyn iKaffe tai Rainbown kauramaito.
  2. Tuorejuuston voi korvata Violife Creamy ”tuorejuustolla” (lempparimakuna Tzatziki).
  3. Lihan voi vaihtaa härkikseen esimerkiksi pizzassa, tortilloissa tai lasagnessa.
  4. Normijätskin korvaaminen vegejätskillä (esim. 3 Kaverin lakritsi&kookos)
  5. Suklaassa hyviksi todettuja vegaanisia vaihtoehtoja ovat iChoc:n suklaat sekä Lidl:n J.D. Gross Equador makusuklaat.

 

Vinkki 2: Kierrätysvinkki – Lajittele pienmetalli oikein

Ja siis lajittele ihan kaikki! Jos jotain pientä voi ympäristön eteen tehdä, niin ainakin voi laittaa roskat oikeisiin kierrätysastioihin. Parasta on kun lajittelusta tulee tapa ja osa arkea. Sen sijaan, että laittaisit roskan sekajätteeseen, laitatkin sen sinne minne se kuuluu. Metalli metallinkeräykseen, ruoanjätteet bioon ja lehdet paperinkeräykseen. Helppoa ja yksinkertaista, eikö? Suurimmassa osassa taloyhtiöitä on sekajätteen lisäksi ainakin paperi, kartonki, bio, lasi ja metalli. Nykyään monessa taloyhtiössä on myös mahdollisuus kierrättää muovi omaan astiaansa.

 

Ollaan itse huomattu, että usein pienmetalli kuitenkin sujahtaa sekajätteeseen ja jää epähuomiossa kierrättämättä. Pienmetalliin voi lajitella kaikkien jugurtti-, voi- ja kermaviilipurkkien metalliset kannet. Myös tuikut, säilyketölkit, pullonkorkit, folio ja tyhjät hiuslakkapullot kuuluvat samaan astiaan. HSY:ltä löytyy myös hyvä jäteopas, josta on tosi helppoa tarkistaa mihin mikäkin tuote tulee lajitella.

 

Vinkki 3: Suosi ympäristöystävällisiä kulkuvälineitä

Mikä onkaan ihanampaa, kuin hurauttaa kätevästi matka kauppaan, kuntosalille tai kirjastoon autolla! Mutta vielä ihanampaa on tehdä se kävellen tai pyörällä, ja samalla myös elimistö sekä ympäristö kiittää. Kun selässä on hyvä reppu tai pyörän nokassa kori, tulee liikkumisesta kätevämpää ja arkisista toimista kuin huomaamatta erinomaista hyötyliikuntaa.

 

pyörä.jpg

 

Jos taas työ- tai koulumatkan taittaa julkisilla, voi samalla vaikka kätevästi syödä aamupalaa, kuunnella äänikirjaa tai nauttia pienestä sometushetkestä. Kävelymatkoilla bussipysäkille sekä juna- ja metroasemille saa mukavasti heräteltyä ja tuuletettua kehoa sekä mieltä raikkaassa ilmassa (etenkin toimistotyöläiset ja me kirjastoissa/luentosaleissa kykkivät opiskelijat). Esimerkiksi Helsingin kaupunki tukee työntekijöitään vuodessa 120 euron edestä seteleillä, jotka voi käyttää joko julkisten kulkuvälineiden lippuihin tai työmatkapyöräilyyn. Monissa kaupungeissa julkisiin kulkuvälineisiin saa kuukausikortin, jolla voi matkustaa rajattomasti ja Tori.fi:stä sekä kierrätyskeskuksista saa edullisesti polkupyöriä. Ekologinen liikkuminen on siis kaiken lisäksi halpaa!

 

Nykyään myös pidemmät matkat ympäri Suomea saa tehtyä edullisesti ja näppärästi joko bussilla tai junalla. VR:ltä voi saada säästölippuja todella edullisesti (sekä työskentelyhyttipaikan, ah!), kunhan on ajoissa liikkeellä ja bussilippujakin on jatkuvasti erilaisissa tarjouksissa esim. OnniBussilla, Savonlinjoilla sekä Matkahuollolla.

 

Vinkki 4: Tutustu lähimarketin ympäristöystävällisiin kodin puhdistustuotteisiin ja kosmetiikkaan

Jokaisesta lähikaupasta on saatavilla edullinen ja ympäristöystävällinen kodin siivouksen tehokaksikko, nimittäin etikka ja sooda! Niiden käytössä vain mielikuvitus on rajana ja nopealla googlauksellakin käyttövinkkejä saa kymmeniä, ellei jopa satoja. Mutta muutamia mainitaksemme, niitä voi käyttää esim. kodin yleispuhdistusaineena, hajujen ja likatahrojen poistossa, pyykinpesussa sekä viemärinavaajana.

Suuremmista marketeista saa Marseille-saippuaa, jota voi käyttää mm. pyykin ja astioiden pesussa, meikkisiveltimien puhdistuksessa tai jopa vartalon ja hiusten pesussa. Myös luonnonkosmetiikkaa on saatavilla yhä useammista ruokakaupoista ja tavarataloista. Esimerkiksi Organic Shopilla ja Urtekramilla on edullisia hiustenhoitotuotteita, saippuoita, rasvoja ja kuorintoja (näitä saa esim. S-ryhmän kaupoista ja Tokmannilta).

 

Vinkki 5: Do what you’re doing

Monet varmaan jo kierrättää ja ottaa omassa toiminnassa huomioon ympäristön. Jatkakaa siis samaa rataa! Vähitellen hyvä tulee. Koko elämää ei tarvitse muuttaa kertaheitolla, vaan ympäristöystävällinen elämäntapa voi rakentua pienistäkin arjen valinnoista ja teoista. Pääasia varmaan, että välillä pysähtyy pohtimaan ja tulee tietoiseksi omien valintojen ympäristövaikutuksista. Ruokakaupassa ja muilla ostoksilla voi hetkeksi pysähtyä miettimään tarvitseeko todella sitä, mitä on ostamassa ja miten helposti tuotteen pakkauksen voi lajitella taloyhtiön tarjoamissa puitteissa. 

 

kestokassi.jpg

 

Jos teillä on jotain hyviä ekovinkkejä, niin otetaan niitä ilomielin vastaan!

 
E & H

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Suosittelen Vastuullisuus