15.5.18 Mitä minulle kuuluu?

Moikka,

 

Tovi on mennyt ja en ole kirjoittanut. Kevät on ollut todella kiireinen.

No miten minulla menee? Hyvin. Miten minun projektini jaksaa? kohtalaisesti. Paino on pudonnut alkuvuodesta sen 6kg. Väliin on mahtunut 8vk aikaa, jolloin paino ei pudonnut lainkaan. Vaatteissa en ole saavuttanut pienenpää kokoa. Ruokavaliota ollaan Pt tarkistettu ja pulmana on, että syön liian vähän, edelleen. Kuntoni on kuitenkin kasvanut huimasti. Salitreeni tuntui viimeeksi helpolta. Työmatkapyöräily 16km suuntaansa kulkee mukavasti. Yhtenä kompastus kivenä on ollut keväällä koettu väsymys, jota minä tunnistan todella huonosti. PT yritti jos useamman kerran keventää treeniä ja tarjoilla välipäiviä, mutta…ei  kun minä jaksan kyllä. Välillä liikkuminen oli vain suorite, joka takkusi joka askeleella. Väsymyksen kautta tuli stressia jne… Siinä varmasti suurimmat syyt miksi paino ei ole pudonnut. 

Olenko tyytyväinen tilanteeseen? Olen ja en. Paino ei ole pudonnut halutulla tavalla, mutta silti olen jakasanut liikkua. Paino ei ole lähtenyt nousemaan. Liikkuminen tuo minulle vireyttä ja hyvää oloa. Voisin jopa sanoa, että siitä on tullut osa arkea. EN voi kuitenkaan sanoa, että olisin pettynyt. Tuloksia on saavutettu, mutta vaikka ne ei ole ihan niitä jotka itse olin asettanut niin eteenpäin on menty. Olen tehnyt työtä itseni ja terveyteni eteen 5kk ajan. Jatkan edelleen. Jatkan niin kauan, että olen pudottanut sen 17kg. Jäljellä on enää 11kg.

Mitäs suklaalle kuuluu? Hyvää, hän on saanut pysyä kääreissään. Suklaaton elämä on ja pysyy. Uutena haasteena ovat olleet jäätelöt, kaikissa on suklaa kuorrute. Olenkin alkanut suosimaam irtojäätelöä. Tällaista kuuluu minun matkalleni. Eteenpäin. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *