26.2.18 Kuin uusi murrosikä

Morot!

oon herännyt aivan uudenlaiseen ihmettelyn aiheeseen. Nimittäin minun kehooni. Minulla on menossa kuin uusi murrosikä. Huomaan kropassani aivan uudenlaisia muutoksia. Uuma on selvempi, rintojen alus jotenkin tyhjempi, vatsa roikkuu mutta ei pullota samalla tavalla. 

Huomaan katselevani kehoani armollisemmin, mutta myös tarkemmin peilistä, mutta myös koskettelen käsin. Aikaisemmin katsoin iseäni hyvin arvostellen, mutta nyt ehkä hämmästellen ja varovaisesti ihastellen. Näen kuinka selkäni näyttää erilaiselta. Edelleen löytyy jenkkakahvat, mutta alaselkä on sileämpi. Tunne kuinka vatsani on pienentynyt. Kädet ovat kaventuneet ja ne ovat litteämmät. Jaloissa lihakset näkyy paremmin. Innoissani teen uusia havaintoja.

Huomaan, että kehoni on ihmeellinen. Kehoni muuttuu elämäni mukaan. Tottuu liikkumattomuuteen ja liialliseen kalorimäärään. Samalla tavalla se mukautuu uuteen elämään, liikuntaan ja hyvään oloon. 

Ihmiskeho on ihmeellinen.