19.1.18 Jotain minusta

Moikka, 

Tämä sivu on minun salainen projektini painoni kanssa. Olen 35 vuotias nainen ja ylipainoa kertynyt viimeisien vuosien aikana tasaiseen tahtiin. Kunpa voisin puhua, että nämä on raskauskiloja, mutta ei sitä ne eivät ole. Minulla ei ole lapsia. Eläissäni en ole saanut kilon kilon pudotettua, mutta hyvin olen kuitenkin aina onnistunut painoa keräämään. 

Olen kokeillut aikuisikäni aikana mahdottoman paljon erilaisia painonpudotuskeinoja, huokaan tässä kohtaa. Voisin jopa väittää, että olen kokeillut lähes kaiken. Olen ollut mehupaastolla. Luvattiin kaunis ja hehkeä olo. Ensinnäkin lauber suola joka nautittiin suunkautta ei tehnyt mitään, ällötti vain. No touhukkaana sitten suolihuuhtelupussin kimppuun ja letku kohti pimeintä reikää. Neste meni sisään, mutta mitään ei tullut ulos… Paitsi sitten seuraavana yönä, kymmenessä osassa. Näin alkoi eka paastopäivä ”hyvin” nukutun yön jälkeen. Kolmantena päivänä kaikki liemet ällötti ja alkoi tekemään mieli ihan tautisesti kylmiä nakkeja, joita en muuten syö edes paistettuna. No se siitä paastosta. Ei ollut hyvä alku painon pudotukselle. Suolihuuhteluiden ja lauber suolan ja erilaisten kasvisliemien jälkeen. . En ollut hehkeä vaan väsynyt ja nälkiintynyt ja huonovointinen. Tämä ei siis sopinut minulle.

Tuli aika kokeilla ENE diettiä. Juu ei. Menetelmä on varmasti hyvä, mutta minulle jonka tulisi pudottaa noin 20kg se oli ihan liian rajua. Kokeilu loppui lyhyeen.

No mitäs vielä. Olen kokeillut pussikeittoja ja välipalapatukoita. Kokeiltu on 5:2 dietti ja liikunnan lisääminen. Olen ollut laihdutus ryhmässä, jossa kuului juoda erilaisia proteiinijuomia ja syödä kourallinen vitamiineja. Kun paino ei edelleenkään pudonnut, niin syy löytyi liian vähäisestä pilleri määrästä. Taas ostettiin lisää purkkeja ja ei.. Kokeilu oli kallis ja ei tuloksia. Olen lisännyt kasviksia. Pienentänyt annoskokoja. Liikkunut hullun lailla ja levännyt seuraavan kuukauden. Koskaan en ole kilon kiloa tai gramman grammaa painoani pudottanut.

Uusi vuosi on minulle aina jotenkin ihanaa suunnitelmien aikaa, uuden alkua. Uusia ihania lupauksia ja kokonainen vuosi täynnä toiveita ja mahdollisuuksia. Näin ollen myös vuodenvaihde 2017 oli sellainen. Päätin, että tämä vuosi on se kun paino putoaa ja minun hyvinvointini kasvaa. Mietin, että en tunne oloani hyväksi tässä kropassa. Painoindeksini on 35. Rasva kertyy keskivasrtalolle ja suvussa on iso diabetesriski. En ihanoi langanlaihoja naisia, vaan kauniisti kurvikkaita. Onnittelut tulevasta perheenlisäyksestä ja raskauskyselyt ovat vauhdittaneet päätöstäni tehdä jotain painolleni. Vaatteiden ostaminen on ollu jo pitkään piinallista, koska maha. 

Päätin hakeutua ravintoneuvojalle, suosittelen. Pidin viikon ruokapäiväkirjaa. Vastaanotolla ravintovalmentaja analysoi syömisiäni ja sanoi, että mitä meinasit, että vähennetään? Otetaanko lounaalta pois salaatti vai raejuusto? Olin, että niin, kumpi niistä on nyt se pahempi niin otetaan vaan pois. Olin mennyt painonpudotuksessani äärimmäisyyksiin ja en kuulemma ole ainoa. Niin, ylipainohan johtuu siitä, että syö enemmän kuin kuluttaa. Kehoni oli totaalisella säästöliekillä. Ruokamääriä lisättiin ja paino alkoi onnellisesti kiipiä ylöspäin. Onneksi painon nousu tasottui. Sain ohjeita liikkumiseen ja lisää ohjeita. Homma kuivui hyvän laun jälkeen ja koin, että en saanut käyneiltä mitään. Liikuin ja söin, mutta painossa ei tapahtunut muutosta. Kehonkoostumismittaus näytti, että lihasmassani oli lisääntynyt 2%, mutta rasvakudos oli ja pysyi. No vuosi 2017 päätyi yhtä tukevasti kuin alkoikin. Voi pettymys.

Olen paljon miettinyt painon pudotusta ja alkanut omalla kohdallani puhumaan elämätapamuutoksesta. Haluan pudottaa painoa lisäämällä liikuntaa ja syömällä hyvin, terveellisesti. Ei enää diettejä ja proteiinijuomia ja suolihuuhteluja. Tiesin kuitenkin, että yritetty on yksin ja ryhmässä ja ilman tuloksia.

Uutena vuotena 2018 tein päätöksen, että tästä tulee hyvän olon vuosi. Pudotan painoani 17kg. En kuitenkaan hae pelkkää painonpudotusta vaan hyvää oloa ja parempaa lihaskuntoa. Päätin jättää suuren intohimoni suklaan pois kokonaan tältä matkalta. Miksi tasapainoilisin asian kanssa, jossa minulla ei ole lainkaan kohtuutta. 

Suurin päätös oli palkata personal treiner. Se maksaa, mutta otan sen sijoituksena terveyteen. Projektistani tietää mieheni ja pt ei muut. Siksi tämä blogi, jotta voin jossain puhua ääneen projektistani kenenkään tuntematta minua. Ehkä joskus paljastan täällä kasvoni tai sitten en. Projektistani en ole puhunut, koska tämä on minun juttuni. En tarvitse neuvoja, olen kuunnellut niitä ikäni tuloksetta. En tarvitse tukijoukkoja, koska minulla on mieheni ja pt:ni. Olen täynnä tahtoa ja motivaatiota. Katsotaan mitä matkani pitää sisällään, hyppää mukaan.