Dabke all night long
Viime viikonloppuna sain mahtavan tilaisuuden nähdä arabihäät! Päädyin häihin todella ex tempore, mutta onneksi menin. Rakas ystävä Enna oli täällä vierailemassa (<3). Olimme matkalla Petrasta takaisin Ammaniin hikisinä ja hiekkaisina, kun ystäväni ilmoitti, että illalla on häät, ja hän haluaa mun näkevän ne. No ei siinä mitään, 4 tunnin bussimatkan jälkeen (jota edelsi 7 tunnin vaellus Petran vuorilla lääväisenä ja hikisenä) syöksyin suihkuun,heitin 15 dinaarin H&M koltun päälle, suht puhtaat vansit jalkaan ja oli Uberissa matkalla häihin.
Olipahan ohjelma. Saavuin juhlapaikalle kymmeneltä, ja siellä oli jo täydet bileet käynnissä. Suomityttö meinasi panikoitua ja tehdä uukkarin, kun tajusin, että kaikilla oli päällä linnanjuhlatasoiset asut ja vieraita oli ä l y t t ö m ä s t i. Hääpari oli kristittyjä, joten (onneksi) sain käteeni drinkin ja sitten mut jo vedettiin keskelle dabkebailuja. Dabke on tosiaan perinteinen tanssi, johon kuuluu omanlaisensa tanssiliikeet. Miehet heiluttavat käsiään ilmassa näyttäen siltä, että he ovat kutsumassa jotakuta luokseen ja pomppivat ylös alas aika kreisin näköisesti. Naiset taas tekevät ranteillaan liikkeen, joka näyttää lampunvaihdolta tai vastaavasti toisen, joka mun mielestä näyttää sitä, että ilmaan heiteltäisiin sikana rahaa. Sen lisäksi toinen jalka laitetaan vähän toisen eteen ja lantiota sheikataan vain toiselta puolelta. Lopulta yleensä tämä eskaloituu piirissä tanssimiseen jossa mun käsityksen mukaan jalat vaan menevät jokasuuntaan (tämän selityksen jälkeen varmaan kaikki osaavat bailata arabitanssia Helsinkiläisiessä baarissa…). Dabke on myös musiikkityyli, mutta sitä voi oikeastaan tanssia mihin musiikkiin tahansa. Lisäksi oleellinen osa on huutaa jatkuvasti ”AYWA, AYWA, AYWA!” joka tarkoittaa kirjaimellisesti tarkoittaa ”kyllä”, mutta tässä kontekstissa”work it” on varmaan lähimpänä. Tästä näkee ehkä vähän kuvaavammin mitä yritän tällä selityksellä tarkoittaa.
Lopulta (muutaman viinin jälkeen) mun paniikki hälveni ja mulla oli ihan uskomattoman kivaa! Olin ainut ulkkari juhlissa, joten mulle kernaasti opetettiin dabken saloja ja selitettiin mitä kaikkea häihin kuuluu. Ja tosiaan, vieraanvaraisuudesta kertoo todella paljon se, että on ihan tosi ok, että random tyttö pamahtaa hääjuhliin, vaikka ei ole koskaan tavannutkaan hääparia. Yalla yalla habibti let’s dance.
Musta on ihanaa, miten perinteet ovat säilyneet Jordaniassa eri tavoin kuin Suomessa. Vaikka häät olivat todella öykyt ja modernit häät, jossa morsiamen mekossa oli varmaan mun kolmen vuoden palkka kiinni, niin silti kansanmusiikki saa ihmiset tanssimaan ja näitä perinteitä halutaan opettaa vieraille. Joskus kaipaisin sitä, että suomalaiset kansanlaulut ja perinteet olisivat säilyneet olennaisena osana kaupunkikulttuuria, niinkuin täällä.
Päädyin kotiin vasta neljän aikaan aamuyöstä. Ekan järkytyksen ja nukkumaanmenon väliin sisältyi paljon ruokaa, tanssia ja naurua. Hääparia juoksutettiin pitkin juhlapaikkaa bestmanien olkapäillä ja bändi ei tyytynyt soittamaan lavalla vaan asetti itsensä näppärästi tanssilattian keskelle. Kiitän ikuisesti mun ystävää Ennaa siitä, että hän kasuaalisti ilmoitti lyövänsä mua, jos en mene. Valitettavasti mulla ei ole kuvia häistä, koska en halunnut kuvata itselleni tuntemattomia ihmisiä intiimillä hetkellä. Mutta muutaman sumuisen kuvan sain omasta onnestani jäähdyttelytauolla. Oon kyllä edelleen suhteellisen ylpeä tosta mun 10 minuutin hikiläjästä häävieraaksi -muutoksesta.
