Uudistettu versio kehitteillä

Oon selannut matkalehtiä ja lukenut bloggaajien reissuista, ja saanut todeta matkakuumeen nostavan taas päätään. Tällä kertaa haluaisin lähteä reissuun ihan yksin. Oikeastaan tahtoisin vain junaan, bussiin tai ihan vain vaikka skootterin päälle tietäen, että hetki hetkeltä oon kauempana kaikista tutuista, vaikkakin rakkaista.

Mä koen että oon viime aikoina löytänyt enemmän itseäni ja muuttunut suuntaan tai toiseen, enkä vielä oikein osaa määritelläkään, että millainen musta on tulossa. Ajatus siitä, mitä haluan olla, on kuitenkin kirkastunut.  Olen iloinen, että oon edennyt tässä tehtävässä, mutta mulla on vielä paljon tehtävää, jota hankaloittavat tuntemani ihmiset. Niillä on jo kuva siitä, millainen ihminen mä Lotta oon, ja he ovat siihen tyytyväisiä, joten he eivät ajattele munkaan tarvitsevan enää käsitellä asiaa. Heidän kuvansa musta on erilainen kuin se, jollaisena tahdon itseni nähdä, joten heidän seurassaan sitä on mahdotonta muodostaa. On myös aika ahdistavaa pohtia, pitäisikö toimia, kuten on aina toiminut ja miten muut odottavat sun tekevän, vaiko tedä niin kuin juuri silloin tuntuu hyvältä.

17629025791_20eccf284a_o.jpg

Monet mua kuvailevat sanovat, että olen (liian) kiltti, hiljainen, viisas, taiteellinen, huolimaton ja vähän kummallinen. Eiväthän nuo huonoja ominaisuuksia ole, mutta musta tuntuu, että nuo ominaisuudet kuuluivat vuoden takaiselle Lotalle, ja nyt olen jo jotain muuta. En nyt sinänsä erilainen, mutta paranneltu versio. Tahtoisin, että (liian) kiltti korvattaisiin hyväntahtoisella, hiljainen sanojaan harkitsevalla, mutta innostuttuaan äänekkäällä, viisas pohdiskelevalla, taiteellinen luovalla, huolimaton haaveilijalla (haaveillessa kun ei ehdi niin keskittyä muuhun maailmaan), kummallinen itsevarmalla (koska itsevarmat uskaltavat olla vähän kummallisia). Nuo kaikki korvaavat sanat ovat miltei synonyymeja edeltäjilleen, mutta kertovat silti vähän enemmän. Ikään kuin kertoja olisi vaivautunut tutustumaan muhun vähän enemmän.

Lisäksi tahtoisin ihmisten sanovan minua ainakin itsenäiseksi, sarkastisesti hauskaksi, idearikkaaksi ja romantikoksi.. Tahtoisin löytää itsestäni vielä lisää ominaisuuksia, ja koottuani niistä itseni oppia ilmaisemaan niitä, jotta voisin tutustua uusiin ihmisiin, jotka eivät tuntisi vanhaa mua vaan vain sen, mikä olen juuri sillä hetkellä. Jos lähtisin vähän pidemmäksi aikaa reissuun, voisin ehkä palatessani esitellä vanhoillekin ystävilleni tytön, joka musta on tullut.

Veikkaisin, ettei tätä postausta ole kamalan helppo ymmärtää ja aika epäselvä siitä tulikin. Mutta epäselvä oon mäkin, vielä vähän aikaa ainakin. Joskus mä voin toivottavasti kirjoittaa aiheesta kristallin kirkkaan selkeästi.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *