Milloin suutelit viimeksi kunnolla?

Teini-iän suutelumaratonit. Opiskelijaboksin hämyiset nurkat ja tuntikausien pussailut! Ensitreffien lopussa odotus, joko nyt se suutelee. Huimaava nousu kuin vuoristoradassa, jos suutelukumppani osoittautuu sopivaksi. Halu mennä pidemmälle kasvaa eksponentiaalisesti. Hämmentävä antikliimaksi, jos suu maistuu tupakalta, on rutikuiva tai vastakumppani onkin ns. *hammastelija.

Torstain Helsingin Sanomissa (19.3.2015) oli pieni juttu Anna pusu niin rentoudut. Jutussa kerrotaan, että suutelulla on merkitystä sen oikean löytymisessä. Rakkaustutkija Helen Fisherin mukaan suutelun tarkoitus on löytää sopiva kumppani, herättää halu ja romanttinen rakkaus sekä pitää pari yhdessä.

Hmm. Entäs suutelu pitkässä parisuhteessa? Kun kumppani on jo valittu?

Tästä on jo muutama vuosi, mutta kävin kerran ystävieni kanssa keskustelun suutelemisesta. Puheena taisi silloin olla erään ystävän aviokriisi. Hän kertoi kyllästyneensä puolisoonsa ja tokaisi, etteivät he edes suutele enää. Kaksi pitkässä suhteessa olevaa ystävääni lohdutteli erokriiseilevää jotenkin näin: ”Ei se haittaa! Ei mekään Pertsan/Jeren kanssa ikinä suudellla. Tuntuis ihan hölmöltä koko ajatuskin!” Siitä lähtien olen omaksunut ajatuksen, että pitkissä suhteissa jotkut lakkaavat pussailemasta. Vai oliko tämä kahden ystäväni satunnaisotanta aivan liian pieni?

Usein kuulee myös kysyttävän, onko hän hyvä suutelija? Kysymyksenasettelu on väärin, sillä mikä toiselle lystää, se toiselle ei. En tosin usko että hampaiden kalisuttelija tai löyhkäsuu on kenenkään mieleen. Eräällä työkuvioista tutulla miehellä, muuten, on sen näköiset huulet että palavereissa mietin usein, miksi en ole päässyt kokeilemaan, sopisivatko meidän huulemme yhteen.

Tähän vielä suutelukohtaus erään suosikkidekkarihahmoni Annika Bengtzonin ja uusimman miehensä Jimmyn arkipäiväisestä kohtaamisesta töiden jälkeen. Katkelma on kirjasta Liza Marklund: Ajojahti (Otava 2013).

Ja sitten Jimmy seisoi siinä, ruskea tukka hapsottaen, esiliina päällä, lenkkarit jalassa ja puulasta kädessään. Pala nousi Annikan kurkkuun, hänen kätensä kulkeutuivat Jimmyn kasvoille, hän tunsi parransängen tämän poskilla sormiensa alla ja suuteli tätä suulle. Jimmy maistui lihaliemikuutiolle.
– Hei, hän kuiskasi.
– Heipä hei, Jimmy vastasi hiljaa.
Hän tunsi Jimmyn lämpimän ruumiin jalkojaan ja vatsaansa vasten ja painautui kiinni tähän.
– Sinä tulet likaiseksi, Jimmy mutisi hänen suutaan vasten.

Erotiikkatuomio: Lattean realistista. Rikoksen parissa askartelu ja kipuilu uusperheen arjen sovittelussa vie huomion parisuhteelta. Aivan kuten oikeassakin elämässä.
Erotiikkapisteet: 6/10: Verrattuna aikaisempiin Annika Bengtzon -sarjan dekkareihin, Ajojahti on melko vähäisesti eroottisesti latautunut. Aivan kuin kukaan Annikan uusista miehistä ei koskaan ylittäisi ex-miestä Thomasia. Saattaa olla omaakin kuvitelmaani.

* Suutelijatyyppi, jonka ”bravuurina” on kolautella hampaita toisiinsa. Kamalaa, epäeroottista ja kivuliastakin. Ei fysiologista selitystä tälle.