”Oletko sinkku?”

Olen! Hei vaan, tätä tekstiä näpyttelee vähän päälle kakskymppinen, viestintää yliopistossa opiskeleva leidi, joka ei ole koskaan seurustellut. Otsikoksi laitoin kysymyksen, jota, tilanteestani huolimatta,  kukaan ei ole koskaan esittänyt mulle. Tyypillisiä kysymyksiä ovat ovat olleet ”Noh, onkos siellä sun opiskelupaikassa ketään?”, ”Miten sulla riittää aikaa poikaystävälle?” tai viimeisimpänä ”Mitens sun miesasiat?”  Ei, minulla ei ole ollut eikä ole ketään. Ei rintamalla, mielessä, kiikarissa tai sängyssä. Ja kyllä, olen kiinnostunut miehistä ja kyllä, olen vielä myös neitsyt. Tiedän, että se kiinnostaa sua kuitenkin. Voisin selittää itsestäni vaikka kuinka paljon, mutta tylsän ”kuka oon mistä tuun” -vastausten sijaan menen suoraan asiaan. Eli vastaan seuraaviin kymmeneen kysymykseen joihin me sinkut joudumme vastaamaan vähän väliä:

1. Miksi olet vielä sinkku?
– Jaa-a. Jos pystyisin vastaaman tuohon niin kertoisin. En oikeasti tiedä. Olen miettinyt ja kuullut monia teorioita, tässä kolme suosikkiani:

• Sä vaikutat ulospäin niin vahvalta. Oot liian itsenäinen. – Mä haluankin olla itsenäinen! Ja mä haluan, että mies on myös. En halua takertujaa vaan Miehen, joka haluaisi jakaa oman elämänsä mun kaa. Molempien pitäis pystyä pärjäämään yksinkin.
• Oot liian nirso – Mielestäni olen realistinen arvioija. Jos minulle tulee hetkeksikään ällöttävä olo uuden ihmisen lähellä, haluan tilanteesta pois. En ole myöskään koskaan etsinyt unelmieni miestä. Ennen kaikkea aluan tavata hyviä tyyppejä. Jos hyvästä tyypistä saa vielä puolison niin aina parempi 🙂
• Et oo vielä kohdannut Sitä oikeaa. – Samaa mieltä. Toisaalta en usko, että mä onnistun löytämään sellaisen. Suoraan sanottuna en tunne ketään, joka olisi löytänyt 100% unelmiensa miehen tai naisen. Onko se mahdollista? Kenties. Onko se tarpeellista? En tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että monet hyppäävät kerran parisuhteeseen ja ajattelevat, että tällaista tän pitääkin olla, vaikka oikeasti se on kaukana onnellisuudesta.

2. Mut sä oot mahtava tyyppi! Miten voit olla vielä sinkku?

 – Kiitos että huomasit! Valitettavasti mahtavuus taitaa olla piirre, joka musta tulee esille vasta kun tunnemme paremmin. 

3. No mut halusitko sä löytää jonkun? 
– En väkisin. Eikä muiden toimesta. Uskon, että eteeni tupsahtaa ”jonku” jos niin on tarkoitettu. Jos ei niin sitten elän ikisinkkuna. Vanhana piikana. Kissanaisena. Rakkaalla sinkulla on monta nimeä.

4. Eli sä viihdyt sinkkuna?
– Joo! Musta on ihanaa, että voin mennä ja tulla ilman muiden jatkuvaa tarkkailua tai selittelyä. Voin suunnitella arkeni sellaiseksi kuin itse haluan. Voin mennä vaikka keskellä yötä salille, jos niin haluaisin. Toisin kuin monet luulee, musta ei ole kivaa mennä bilettämään sinkkuna. Lonkeronhajuiset miehet hönkivät niskaan samalla kun tahmeat kädet hamuavat vaatteiden alle. Hyh. Kun meen bilettämään, silloin oikeasti haluan bailata. 

5.Ootko sä yksinäinen?
– Totta kai, joskus. Eikö me kaikki olla? Mulla on kuitenkin aina ollut ihan mahtavia ihmisiä ympärilläni. Kolmen vuoden ajan olen toki asunut yksin, minkä vuoksi aina silloin tällöin kaipaisi sellaista, joka halaisi ja kysyisi ”Miten sun päivä meni?”. Kosketus on se, jota kaipaan yksineläjänä eniten. Olen vieläpä hali-ihmisiä :)

6. Mitäpä jos järkkäisin sulle treffit?
– Jos oot oikeasti sitä mieltä, että sopisin yhteen jonkun kanssa niin why not! Kunhan et järkkää treffejä vain siksi, koska olen sinkku. Se on… noh, yhtä hyvä idea kuin ylipainoiselle ateriankorvikkeen tarjoaminen.

7. Kyseleekö sun vanhemmat, että onko sulla joku?
– Eivät kysele. Onneksi! Niillä ei oo ehkä varaa kysellä, koska niiden liitto on ollut täysin järkiperäinen. Äiti päinvastoin on aina kannustanut, että ei näin nuorena kannata tehdä toisten vuoksi isoja päätöksiä. Tee nyt mitä haluat, myöhemmin se voi olla mahdotonta. 

8. Mut netistähän löytyy paljon sinkkuja…
– EI! Ei nettideittailulle tai -deittailulle! Klikkaa mua –sarja todisti, ettei sellainen touhu kannata. Siellä vasta porukka kranttua onkin. Mä haluan tavata ihmiset livenä, tää maailma on jo tarpeeksi sähköinen mun makuun.

9. Onhan sulla kuitenkin muitakin sinkkukavereita?
– On muutamia. Vai tarkoitat siis että harmittaako mua olla porukan kiintiösinkku? Kyllä silloin, jos vastarakastuneet eivät voi olla irti toisistaan tai viestittelevät koko ajan keskenään. Se ärsyttää. Tai eka se ällöttää, minkä jälkeen ärsyttää.

10. Haluatko sä edes parisuhdetta tai perhettä?
– Haluaisin ainakin lapsen tai lapsia. Totta kai se olisi aina parempi, jos vastuun ja onnen voisi jakaa toisen kanssa. Mutta parisuhteesta en ole ollut enää vuoteen niin varma. Joskus yläasteella ajattelin, että kun muutan pois kotoa niin seurustelen upeiden, aikuisten miesten kanssa. Olisin oikea viettelijätär. Mutta toisin kävi, totuus oli paljon tylsempi. 

Lisäkysymys: Mitens seksi?
– Olen tosiaan edelleen neitsyt, mutta itsetyydytystä on tullut harrastettua jonkin verran. Mulla on ollut viimeisten neljän vuoden aikana tilanteita, joissa olisin voinut saada, mutta jouduin kieltäytymään. Mä en halua tehdä mitään, mikä olisi jälkikäteen kaduttanut. Kieltäytyminen ei ole koskaan kaduttanut jälkikäteen.

 

Näin. Nämä vastaukset mielestäni riittävät ensimmäisen postauksen sisällöksi. Tästä on hyvä jatkaa :) Esitänkin nyt kysymyksen teille: 
Mikä pahin parisuhteeseen liittynyt kysymys, joka on sulle esitetty?

 

Ja tähän loppuun vielä meme:

(Kuva: http://memekid.com/single-life-memes.htm​)