1-vuotiaan muistelmat

”Paaljon onneeeaa vaan, paljon onneeeaa vaan, paaljon oonneeaa Kiitos hyvää, paljon onneeaa vaaaaan!”

 

Havahduin eilen kuulkaa niinkin merkittävään seikkaan, että blogini on tasan 1-vuotias. Ja voi miten hän on kasvanut ja kypsynyt ensimmäisenä elinvuotenaan ja voi kuinka paljon uusia ystäviä hän onkaan saanut!

 

Lukaisin illalla ihka ensimmäisen blogimerkintäni, ja suuri nostalgia-aalto humautti hymyn huulilleni. Allekirjoitan edelleen jokaisen sanan mitä tuolloisessa postauksessa kirjoitin, mutta täytyy myöntää että tämä nainen, joka nyt näitä sanoja näpyttelee on vuoden takaiseen versioonsa verrattuna hieman – sanotaanko pehmeämpi kulmiltaan, sekä henkisesti että fyysisesti, vähempi kiihkoileva näkemyksissään ja yksinkertaisesti vuoden verran kypsempi. Pieni henkilökohtainen terveyshistoriikki ja vuosikatsaus valaiskoon muutosta.

 

Aloittaessani blogauksen ruokavalioni koostui lähes täysin raakaravinnosta, olin saanut huolellisella ravintotarkkailulla kroppani terveeksi ja tasapainoiseksi ja uskoin vahvasti ravinnon kaikkivoipaan mahtiin. Jotkut tuttavani saattoivat pitää minua hieman hurahtaneena, mutta oloni oli mitä elinvoimaisin.

 

Viime kevättalvella alkoi kuitenkin tuntumaan että jotain puuttui. Fysiikkani pelasi edelleen moitteettomasti, energiaa riitti enkä sairastellut koskaan. Kuitenkin tietty rempseys, rentous ja huolettomuus, ominaisuudet jotka olivat ennen merkanneet vahvasti elämääni ja persoonaani tuntuivat laimenneen lähes tyystin. Vaikka täydellinen ravintoympyräni oli ladannut kroppani täyteen elinvoimaa ja mielikin oli valoisa, ei jokin elämän nautinnollisuutta edustava aspekti päässyt aivan toteutumaan. Olo oli kummasti pikkuruisen vajavainen.

 

Sitten tein pienen mutta havahduttavan mielikuvaharjoituksen. Kuvittelin mielessäni miltä näyttää hyvinvoiva ihminen. Ei, en nähnyt päässäni kuvaa fyysisesti huippuiskussa olevasta tyypistä annostelemalla pipetillä extrahyperrravintorikasta juomasekoitusta, vaan mieleen pelmahti kuva vapautuneesti viinilasi kädessä ja rehevä ruoka-annos edessään nauravasta tyypistä ystäviensä ympäröimänä. Kuva oli pysäyttävä. Tajusin että olin tehnyt antoisan oppimatkan kehoni ravintotarpeiden ihmeellisen maailmaan, mutta nyt oli tullut aika napata oleellisimman eväät ja opit reppuun ja lähteä rallatellen seikkailemaan kohti muita hyvinvoinnin saarekkeita.

 

Noihin aikoihin juuri alkaneet health coach -opintoni vahvistivat kokemustani: Niin tärkeää kuin syömämme ruoan laatu onkin, on se silti toissijaista ravintoa. Ensisijaista ravintoamme ovat muut meitä ruokkivat asiat, kuten ihmissuhteet, henkisyys, työ, harrastukset ja liikunta.

 

Vaikka ruokavalintani olivat olleetkin lähinnä laadun parantamista ja täysin vapaasta halusta kumpuavaa, huomasin jälkikäteen että toimintaani oli sanellut pieneltä osaltaan myös pelko. Pelkäsin, että syömällä ei-niin-huippulaatuista-ruokaa iho- ja vatsaoireeni palaisivat ja pakittaisin takaisin sairastelevien kurjaan kastiin.

 

Niin ei käynyt. Viimeistään alkukesästä raskauteni tuomat epäterveellisesti suuntautuneet ruokahimot osoittivat että kroppani puksuttaa vallan mainiosti eteenpäin rennommallakin ruokavaliolla. Olo muuttui kovasti vapautuneemmaksi kun huomasin että voin samaan aikaan noudattaa terveellistä ruokavaliota, joka pitää kroppani kunnossa, mutta tarvittaessa myös olla ajattelematta lainkaan syömieni pöperöiden sisältöä. Pieni kontrollifriikki ortorektikko minussa koki lempeän armokuoleman ja rennompi minä pääsi jälleen ohjaksiin.

 

Ja niin hän eli elämänsä onnellisena loppuun saakka.

 

Tämän juhlapuhemuistelman jälkeen esittelen teille reseptin superherkusta, jonka sörssäsin kasaan tänään. Kyseessä on raakaversio ökymakeasta Rocky Road -jälkkäristä. Tämän todella helposti valmistuva suklaasotkun raaka-aineet ovat esikuvaansa verrattuna huomattavasti terveellisempiä ja sisältävät valkosokerin sijaan ihka oikeita, hyvää tekeviä ravintoaineita – Täytyyhän sitä joku linja edelleen pitää. 😉

 

Raw Rocky Road

2 dl kaakaovoita
2 dl pähkinöitä (itse käytin saksan- ja pekaanipähkinöitä)
2 kpl kuivattuja viikunoita
2 kpl kuivattuja luumuja
4 kpl kuivattuja aprikooseja
3 kpl taateleita
humpsaus kookoshiutaleita
hieman villigoijimarjoja
4 rkl raakakaakaojauhetta
ripaus merisuolaa
1-2 tl aitovaniljajauhetta
2 rkl hunajaa

 

Murenna pähkinät blenderissä, kaada murut kulhoon ja lisää sekaan paloitellut hedelmät. Lisää loput kuivat ainekset ja sekoita. Sulata kaakaovoi vesihauteessa, lisää sekaan hunaja ja kaada seos kuivien ainesten päälle. Sekoita tasaiseksi sörsseliksi ja maistele kaipaako seos enemmän makeutusta tai suolaa. Levitä valmis seos reunalliseen vuokaan ja laita jähmettymään jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai pakkaseen noin tunniksi. Lohko levystä palasia ja herkuttele!

♥ Virpi

hyvinvointi hyva-olo
Kommentit (10)
  1. Saija/ http://www.divaaniblogit.fi/blogit/cosyhome
    29.11.2011, 19:01

    Onnea ja iloa ja ihanaa että pidät tätä blogia, kiitos siitä! Kirjoituksesi oli hyvä ja herkut näyttävät ihan liian houkuttelevilta…. 🙂

  2. Katja/Moments
    23.11.2011, 10:59

    Jee Virpi! Samoissa fiiliksissä mennään täällä! 🙂 Minusta on tullut säännöllinen syrjähyppyjen tekijä juustolautaselle ja uskon että kerran viikossa rasvainen ja uunituore croissant on tällä hetkellä parasta ravintoa sielulleni. Kroppa toimii loistavasti, vaikka syrjähypyt näkyvätkin naamasta toisinaan 🙂 Vaikka valtaosa ravinnosta on edelleen raakaa (n. 80 %) niin vatsavaivoista ei ole enää tietoakaan, ellei homma lähde täysin käsistä, kuten yleensä hyvien juustojen kanssa saattaa tapahtua…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *