Elämä ei kaduta

Vai pitäisikö sanoa ”ELÄMINEN ei kaduta”. Vastakohtana vain elossa olemiselle.

Kävin tänään pitkällä lounaalla Suomi-visiitillä olevan, nykyisin kaukomailla asustavan ystäväni kanssa, ja keskustelimme muun muassa uskaltamisesta. Hän hyppäsi vuosi sitten pelonsekaisin tuntein mutta rohkeasti kohti tuntematonta ja elää tällä hetkellä unelmaansa. Jos hän olisi jäänyt pykimään kotinurkilleen tutun turvalliseen vakiduuniinsa, mikään niistä upeista seikkailuista ja työmahdollisuuksista ei olisi aktualisoitunut. Kuka tietää mitä elämä olisi tarjonnut, mikäli hän olisi jäänyt, mutta kuuntelemalla rohkeasti omaa sydäntään ja ottamalla reippaan askeleen uuteen maailmaan, hänen itsetuntonsa ja itsekunnioituksensa kasvoivat todennäköisesti kohisten. Ja sama paisuminen tapahtui myös onnellisuudelle. Miten hurjan ylpeä olenkaan hänestä ja kuinka käsittämättömän paljon energiaa hänenlaisista ihmisistä saakaan! Haluan ympäröidä itseni juuri hänen kaltaisillaan, jotta muistaisin kokoajan kuinka tätä elämää kuuluu elää – Kuin tutkimusretkeilijä, unelmoiden, mutta jatkuvasti uutta keksien ja rohkeasti seikkaillen.

♥ Virpi

(kuva:myfavoritecolourisshiny.tumblr.com)