Hormonihyrinää

Nyt on tainnut vihdoin koittaa aika. Aika minun astua ulos kaapista. Täällä alkaa ollakin jo melkoisen ahdasta. Muotoni ovat nimittäin muhkeutuneet ja piirteeni pehmentyneet tasaista tahtia tässä muutaman kuukauden ajan ja olemukseni näyttää tätä nykyä tällaiselta:

Kyllä, olen raskaana. Ollut reilu viisi kuukautta.

 

Tarkkavainuisimmat ovat saattaneetkin jo epäillä jotain tämän suuntaista mm. täällä mainostaneistani kasvaneesta lihan ja kypsennetyn ruuan himoistani ja muutama viikko sitten postaamastani mystillisestä pastellinsävyisestä ilakoinnistani, joka oli siis seurausta toisesta ultrastamme.

 

Pienen ihmeemme on laskettu tupsahtavan maailmaan ystävänpäivänä.

 

Vointini on ollut pääasiallisesti vahva ja vakaa. Tosin alkuraskauden kuvotukset olivat melkoinen koettelemus. Eli jos joku sattui näkemään allekirjoittaneen kekkaloimassa kesällä kaupungilla ja luulleen minun sortuneen koviin huumeisiin, niin nyt tiedät että zombiemainen ulkomuotoni johtui vain hedelmöittyneeseen tilaan kuuluvista hormonimylläköistä. Toinen heikompi hetki tapahtui reilu kuukausi sitten, kun ennen niin vahvat vereni heilahtivat anemialukemiin. Riistan ja luomulampaan runsaampi nauttiminen saivat rautavarannot kohoamaan ja huimailut katoamaan nopeasti ja luonnollisesti. (Nyt varmaan kukaan ei enää ihmettele miksi en ole halunnut postata ruokapäiväkirjojani ja olen jatkuvasti, lähes pakonomaisesti melkein joka postauksessa korostanut kuinka elämäntilanteet ja yksilön omat tarpeet vaikuttavat siihen mikä ravinto on milloinkin optimaalista, muita ei kannata matkia jne.)

 

Nyt tämän raskausuutiseni myötä haluan jakaa teille oman kertomukseni ravinnon vaikutuksesta hormonitoimintaani…

Parisen vuotta sitten, kun ruokailutottumukseni olivat vielä hieman huonolla tolalla, kärsin toistuvista vatsavaivoista, joita kävin hoidattamassa akupunktiossa. Joka kerta tullessani vastaanotolle minua hoitanut kiinalaisen lääketieteen tohtori Yulan Niu sanoi kieltäni vilkaistuaan: ”Sinä tulla tänne lapsettomuuden takia?” . ”Ei, vaan vatsavaivojen.”, vastasin ihmetellen kerta toisensa jälkeen. En siis ollut tuolloin vielä edes ajatellut lasten hankintaa tai sen kummemmin hedelmällisyyttäni. Olin tuolloin myös vielä autuaan tietämätön kehon epätasapainotiloista, siitä miten ”kaikki vaikuttaa kaikkeen” ja kuinka vatsavaivoillani ja hormonitoiminnallanikin oli yhteys.

 

Kuukautiskiertoni oli noina aikoina lyhentynyt hiljalleen 29 päivästä 20 päivään, mutta en ollut keksinyt syytä siihen tai osannut ajatella että se kielisi jostain kehoni ongelmatilasta. Yulan Niun mukaan tasapainoisen kehon kierto on noin 28-32 päivää, siitä lyhyempi kierto voi kertoa kehossa olevan liikaa yangia ja pidempi kierto puolestaan kielii mahdollisesti liiasta yinistä. Kehoni oli kuulemma liian hapan ja kuuma, siksi hän suositteli minulle syötäväksi runsaasti viilentäviä ja emäksisiä ruokia, kuten salaatteja ja kurkkuja. Happamia ja kuumentavia ruokia, kuten kahvia ja chiliä tulisi välttää. Siinä siis kovasti yksinkertaistettuna saamani diagnoosi ja omahoitosuositus.

 

Parin akupunktiokäynnin jälkeen ja ruokavalioni hivenen parannuttua vatsaoireeni helpottivat ja kuukautiskiertoni kipusi 30 päivään. Gynekologini vahvisti positiivisen muutoksen: olin alkanut ovuloida, jota en ilmeisesti ollut tehnyt vähään aikaan. Kuukautisten tuleminen ei siis ole merkki siitä että nainen välttämättä ovuloisi, ja mikäli hän ei ovuloi on jotain pielessä ja raskaaksi tuleminen mahdotonta.

 

Pikkuhiljaa kiertoni alkoi kuitenkin taas lyhentyä. Vatsavaivojen palatessa ja kummallisen ihotulehduksen iskiessä tein lopulta suuren ruokavalioremonttini, josta voit lukea täältä. Puolen vuoden sisällä kehoni alkoi selvästi löytää tasapainoaan. Tuntui kuin kaikki elintoimintoni, kynsien kasvusta vatsan toimintaan olisi asettunut uomiinsa. Kuukautiskiertonikin palasi jälleen 30 päivään. Hormonitoiminnan tasapainotuttua hävisivät PMS-oireet, kuten kukkiva naama, turvotus ja kuukautiskivut.

 

Raskaaksi tuleminen tapahtui todella helposti. Hieman kornisti ilmaistuna: ”kertaheitolla”. En usko että sama olisi tapahtunut ennen elämäntapamuutoksiani. Epäilen että akupunktiolääkärini näki jo silloin aikoinaan selvät merkit siitä ettei kehoni ollut järin hedelmällistä maaperää, vaikka itse en sitä tiedostanutkaan.

Tämän postauksen myötä haluan kehottaa teitä naisia tarkkailemaan omaa kuukautiskiertoanne ja siinä tapahtuvia mahdollisia muutoksia. Kummallisia oireita ei kannata missään nimessä sivuuttaa, vaan tutkituttaa tilanne, korjata elämäntavat, fiksata ruokavalio kuntoon ja kokeilla mahdollisesti vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kuten akupunktiota. Lupaan kirjoittaa tarkemmin hormonitoimintaan vaikuttavista ruoka-asioista myöhemmin! Mutta lyhyesti sanottuna kaikki täällä blogissani mainostamani ruokaohjeet ja ravinto-opit vievät sinut jo pitkälle.

 

Lähes mikään ei ole niin oleellista hyvinvoinnillesi kuin että hormonitoimintasi hyrrää ja että pyörität kehosi toimintoja ikiomilla luonnollisilla hormoneillasi. Suhtaudun varsin kriittisesti keinotekoisiin hormoneihin sekä ehkäisyssä että vaihdevuosivaivojen hoidossa, mutta siihen viidakkoon en kuitenkaan tässä postauksessa sukella. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa tsekata Ilotulituksia-blogin mielenkiintoinen ja omakohtainen postaus hormonaalisesta ehkäisystä ja siitä luopumisesta sekä jutun kommenttiosio. 

 

Tällaista uutisia ja hormonihyrinöitä tarjoilin siis teille tämän viikon alkupalaksi, möhömaha kuittaa ja kiittää!

♥ Virpi

(kuvista ja vatsasta voi kiittää poikaystävääni Finn Anderssonia)

Kommentit (42)
  1. I actually found this more entetraniing than James Joyce.

  2. This could not possibly have been more hplfeul!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *