Ota kiinni gluteeni

Eräs lukija kyseli tässä taannoin kantaani gluteenittomaan ruokavalioon, ja uskon siellä olevan muitakin aiheesta kiinnostuneita, etenkin nyt kun gluteenittomasta ruokavaliosta on puhuttu viime aikoina enemmänkin mediassa. Tosin lähinnä hieman koomisesti uutena “trendidieettinä”. 

Olen itse koko blogini historian ajan jakanut vain gluteenittomia reseptejä, mutta en ole tainnut koskaan kirjoittaa sen syvällisemmin aiheesta tai syystä kyseiseen linjaukseen.

 

kaurahiutaleet.jpg

Syy gluteenittomiin resepteihini löytyy puhtaasti empiirisestä tutkimuksesta, eli niin omiin kuin muidenkin kokemuksiin pohjautuvista havainnoista gluteenin temppuisasta luonteesta. Myös sen verran monet arvostamani asiantuntijan ovat samoilla linjoilla, että olen vetänyt täällä blogissani gluteenittoman linjan ja uskaltanut rankata glutenittomat tuotteet suositeltaviksi valinnoiksi.

Ja ihan näin tietoiskuna tähän väliin, niin gluteeni on tosiaan vehnässä, rukiissa ja ohrassa oleva proteiini, joka aiheuttaa ohutsuolessa tulehdusreaktion, mikäli henkilöllä on herkkyys gluteenille tai hänellä on keliakia. Oireina voi olla muun muassa vatsakivut, ummetus, ripuli, anemia, väsymys ja iho-ongelmat.

kaura-hirssi.jpg

Itse aloin epäillä omalla kohdallani keliakiaa tai laktoosi-intoleranssia vuosia vuosia sitten kärsiessäni ihmeellisistä vatsavaivoista. Kävinkin lopulta testeissä, jossa mitattiin sekä gluteenin että laktoosin sietokykyä. Lääkäri totesi kummankin testin olevan “puhtaita” ja että voin hyvillä mielin syödä maito- ja gluteeniviljoja. Vaan kun en voinut. Vatsani kipuili ja ihoni näppyili kummastakin. (laktoosi-intoleranssi voi muuten useilla tulla gluteenin tuhoaman suolinukan seurauksena) Kesti yllättävän kauan, ennen kuin uskoin lopulta omaa kroppaani ja jätin kyseiset ruoka-aineet pois ruokavaliostani. Heti helpotti.

Nykyisin en käytä gluteeniviljoja lainkaan, paitsi joskus jos kylässä tarjotaan tai jos olemme poikkeuksellisesti innostuneet ostamaan miehen kanssa jonkun ihanan jyväleivän viikonlopuksi. Pienet satunnaiset määrät eivät hetkauta kroppaani sen ollessa tasapainossa, mutta olen huomannut, että immuniteetin ollessa alhainen, esimerkiksi stressin takia, reagoin gluteeniviljoihin ja lehmänmaitoon melko herkästi, saamalla näppyjä ja vatsanpuruja. Sama tapahtuu, jos syön kyseisiä tuotteita useana päivänä peräkkäin.

Oma vatsani ja ihoni siis reagoi selvästi gluteeniin, vaikka tutkimuksissa minulla ei ole todettu keliakiaa. Tämä ei ole lainkaan harvinaista. Yllättävän monien iho- ja vatsaoireiden taustalla kummittelee herkkyys gluteenille. En siis sano, että gluteeni olisi kaikille absoluuttisen pahasta, vaan että monien olo saattaa yllättäen kohentua gluteenittomalla ruokavaliolla.

red-quinoa.jpgkvinoa.jpg

Eli mikäli ihminen kärsii vatsavaivoista, ripulista, ummetuksesta, mahakivusta, iho-ongelmista tai muista selvittämättömistä terveysongelmista, kuten painon noususta tai laskusta tai jopa masennuksesta ja heikotuksesta, kannattaa kokeilla josko helpotus löytyisi gluteenin pois jättämisestä. Keliakia ja gluteeniherkkyys rauhoittuvat vain kun ruuasta jätetään pois gluteeniviljat tai niitä sisältävät ruuat. 

Tulehdus ei asetu salaman nopeasti, joten gluteenittoman ruokavalion kanssa kannattaa olla kärsivällinen. Tämäkin on toki yksilöllistä. Kahdessa viikossa voi huomata jo ison muutoksen, toisella olon kohentuminen voi vaatia kaksi kuukautta ilman gluteenia. Jos tulehdustila ohutsuolessa on päässyt pahaksi, voi suolinukan kunnolliseen paranemiseen mennä lähes vuosi.

amarantti-pop.jpg

Ja sen sijaan, että korvaisi gluteeniviljat niillä kaupan prosessoiduilla gluteenittomilla valmistuotteilla, jotka ovat usein täynnä melko epämääräisiä lisä- ja säilöntäaineita, niin suosittelisin leipomaan itse esimerkiksi tattarista tai hirssistä, käyttämään siemeniä ja pähkinöitä ja kasviksia hyvien kuitujen lähteenä.

Gluteenittomia vaihtoehtoja:
Riisi
Kvinoa
Tattari
Hirssi
Maissi (käytä vain geenimanipuloimatonta!)
Pellava
Amarantti

+ Gluteenittomaksi merkitty kaura, josta tosin herkimmät saattavat myös saada oireita. Toisille gluteenia välttäville taas sopii ihan “perus kaurakin”.

leikkuulauta.jpg

Ja mitä tulee tuohon nyt esillä olleeseen trendidieetti-määritelmään gluteenittomasta ruokavaliosta, niin itse en kyllä miettisi eri ruokavalioiden tai ruokien kohdalla niiden trendikkyyttä ja tekisi sen perusteella valintoja siitä mitä syön tai olen syömättä. Toiset lähtevät innokkaana testaamaan uusimpia tuulia, toiset taas voivat tulla torjuneeksi jotain mahdollisesti hyvääkin vain sen takia, että he pitävät jotain ruokavaliota trendihömpötyksenä.

Ja koska allergioita ja herkkyyksiä mittaavista testeistäkään ei voi mennä täyteen vakuuteen, niin tärkeintä taitaa jälleen olla ainoastaan se, miten oma keho reagoi gluteiiniin tai sen pois jättämiseen.

Tällaista tänään. Nuo kuvissa näkyvät höttöset ovat muuten kaura- ja tattarihiutaleita, joita käytetään meillä mm. aamupuuroon, punaista kvinoaa, josta tulee ihanan pähkinäisen makuista lisuketta ja puffattua amaranttia, joka on mukava lisuke esimerkiksi omatekoiseen mysliin, smoothien sekaan ja ravinteikas lisä lapsen ruokiin, kuten vaikka avokadososeen sekaan. 

♥ Virpi

Kommentit (23)
  1. Harri Virta
    13.4.2013, 06:34

    Puhutko luontaisesta proteiinista viljoissa vai rikastetusta proteiinista esim.leivissä?

    Gluteenia(proteiinia) on viljoissa rakennusaineena luontaisesti. Tarkoitatko konsenstraattina käytettyä gluteenia?
    Isoissa leipätehtaissa käytetään rikastettua gluteenia5-10% jauhomäärästä että leivonta koneellisissa prosesseissa onnistuisi jokapäivä. Mitä enemmän jyviä, rouheita ja raasteita leipään leipoutuvan jauhonmäärästä laitetaan, sitä enemmän rikastettua gluteenia pitää lisätä.

    Taikinajuuri – eli maitohapatus leivonnassa viljan luontainen gluteeni alkaa hajoamaan ja täten muuttumaan pikkuhiljaa ihmisravinnoksi kelpaavaksi. Samalla kuitenkin leipoutuvuus kärsii siksi tätä leivontatekniikkaa ei voi nykyisissä leipätehtaissamme toteuttaa.

    Toimitusjohtaja Harri Virta Myllytarvike Oy/040 5656357

    1. Puhuin tässä yleisesti gluteenista, oli se sitten viljassa luontaisesti tai leivonnassa lisättyä. Ymmärrän että gluteenin lisääminen parantaa sitkoa etenkin näissä paljon jyviä ym. sisältävissä leivissä, mutta niin paljon tietoa minulla ei leivonnasta, etenkään koneellisesta ja tehdasleivonnasta ole, että osaisin edes ehdottaa korvaajaa gluteenille tällaisissa tapauksissa. Gluteenittomien leipien, etenkin laadukkaiden sellaisten äärimmäisen heikosta tarjonnasta voisi päätellä, ettei hyvän gluteenittoman leivän valmistus ole kovin helppoa. Toivotaan, että kehitys kehittyy tälläkin saralla ja tulevaisuudessa me gluteenittomien herkkuleipien ystävät saamme myös leipämme helposti kaupan hyllyiltä/leipomoista. 

  2. Täytyypä kokeilla noita gluteenittomia reseptejä, kiinnostava aihe! Itselläkin välillä selittämättömiä pieniä ihottumia esimerkiksi jaloissa.

    Olen ammatiltani leipuri, ja moniin leipiimme lisätään gluteenia, siis sen lisäksi, että sitä on vehnässä luonnostaan! Se tosiaan parantaa leivän sitkoa, ja sitä lisätään varsinkin ”pitkään lepääviin” taikinoihin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *