Kysynpä vain

Selailin tuossa aamulla kirjahyllystä esiin kaivamaani Napoleon Hillin klassikkoteosta Ajattele oikein – Menesty ja bongasin sieltä antoisan itseanalyysiin tarkoitetun kysymyslistan, jonka ajattelin postata tänne teidänkin hyödynnettäväksenne.

 

Kysymysten tarkoitus on tuoda esiin tärkeää tietoa itsestä ja omista ajatus- ja toimintamalleista. Nostamalla nämä asiat tietoisuuden tasolle, itsetuntemus ja -ymmärrys kasvavat, mikä puolestaan auttaa korjaamaan omia ajattelu- ja toimintatapoja lähemmäksi sitä mitä niiden toivoisi olevan.

 

Kirjassa kehotetaan lukemaan kysymykset ja vastaamaan niihin ääneen, mikä auttaa olemaan rehellinen itselleen. Kysymyksiin ja omiin vastauksiin on hyvä palata kerran viikossa parin kuukauden ajan.

 

Kysymyksiä on melkoinen litania, mutta suosittelen lämpimästi käymään ne läpi. Itsellä ainakin pompsahti esiin monta yllättävää vastausta, jotka saivat heti ajatukset raksuttamaan hieman uuteen tahtiin. Sitä uinahtaa niin helposti jonkinlaiseen horrokseen omien käsitystensä kanssa, eikä aina huomaakaan, että se millainen kuvittelee olevansa ei välttämättä oikein aina täsmää sen oman todellisen toimintansa kanssa.

 

Kokeilepa ja katso millaisia vastauksia mielesi sinulle tänään tarjoilee.

 

Itseanalyysin kysymykset:

Valitatko usein sitä, että ”voit huonosti”?
Jos vastasit kyllä, niin mikä on syy siihen?
Löydätkö vikoja muissa aina kun mahdollista?
Teetkö usein virheitä työssäsi?
Jos teet, niin miksi?
Oletko keskustellessasi sarkastinen ja hyökkäävä?
Vältätkö tahallasi muiden tilanteisiin perehtymistä?
Jos vastasit kyllä, niin miksi?
Kärsitkö usein ruuansulatusvaivoista?
Mikä on syy siihen?
Vaikuttaako sinun mielestäsi elämä turhalta ja tulevaisuus toivottomalta?
Pidätkö siitä mitä teet?
Jos et, mikset?
Säälitkö usein itseäsi?
Jos säälit, niin miksi?
Kadehditko heitä, jotka ovat sinua parempia?
Kumpaan käytät enemmän aikaa, menestymisestä vai epäonnistumisesta huolehtimiseen?
Paraneeko vai huononeeko itseluottamuksesi vanhetessasi?
Pyritkö oppimaan jotain hyödyllistä jokaisesta tekemästäsi virheestä?
Annatko jonkun sukulaisen tai tutun huolestuttaa sinua?
Jos niin tapahtuu, mistä se johtuu?
Oletko joskus ”pää pilvissä” ja toisinaan taas epätoivon syövereissä?
Kenellä on inspiroivin vaikutus sinuun?
Mistä se johtuu?
Siedätkö sellaista negatiivista ja masentavaa vaikutusta, jota voisit myös välttää?
Oletko välinpitämätön ulkonäkösi suhteen?
Jos olet, niin milloin ja miksi?
Oletko oppinut ”hukuttamaan surusi” olemalla liian varattu häiriintyäksesi niistä?
Siirrätkö vaikeimpien asioiden käsittelyä niin kauan, että ne alkavat tulväi yli saaden sinut huonolle tuulelle?
Kuinka moni asia, jota voisit välttää, ärsyttää sinua?
Miksi kuitenkin hyväksyt ne?
Käytätkö viinaa tai tupakkaa ”rauhoittaaksesi hermojasi”?
Mikset käytä sen sijaan tahdonvoimaasi?
Ärsyttääkö joku sinua?
Jos, niin miksi?
Onko sinulla päätavoitetta?
Jos on, mikä se on ja miten aiot saavuttaa sen?
Onko sinulla menetelmää, jonka avulla suojaat itseäsi muiden ihmisten negatiivisuudelta?
Käytätkö tarkoituksellisesti itsesuggestiota tehdäksesi mielestäsi positiivisemman?
Kumpaa arvostat enemmän, materiaalista omaisuutta vai kykyä hallita omia ajatuksiasi?
Omaksutko helposti muilta sellaisia vaikutteita, jotka ovat sinun omia käsityksiäsi vastaan?
Onko tämä päivä lisännyt tietoasi tai parantanut mielialaasi jollain tavalla?
Ratkaisetko aina ne tilanteet, jotka tekevät sinut onnettomaksi, vai vältätkö vastuuta?
Analysoitko epäonnistumisesi ja vahinkosi, jotta voisit hyötyä niistä, vai etkö pidä sitä velvollisuutenasi?
Voitko mainita vähintään kolme sinua eniten vahingoittavaa heikkouttasi?
Mitä teet päästäksesi niistä?
Mitkä muiden ihmisten tavat ärsyttävät sinua eniten?
Muotoiletko itse omat mielipiteesi vai annatko muiden vaikuttaa sinuun?
Inspiroiko työsi sinua antaen uskoa ja toivoa?
Oletko tietoinen siitä, miten voit hankkia riittävästi psyykkistä voimaa, joka on niin voimakasta, että se pitää kaiken pelon loitolla?
Tunnetko velvollisuudeksesi kuunnella muiden ihmisten huolia?
Jos tunnet, niin miksi?
Jos uskot että ”seura tekee kaltaisekseen”, mitä olet oppinut itsestäsi tutkimalla niitä ystäviä, joita vedät puoleesi?
Minkä yhteyden näet niiden ihmisten välillä, joiden kanssa vietät aikaa ja mahdollisten onnettomien olosuhteittesi välillä?
Onko mahdollista että joku ystävistäsi on oikeasti pahin vihollisesi hänen negatiivisen vaikutuksen vuoksi?
Kuinka paljon aikaa vuorokauden 24 tunnista käytät:
a)työhösi (tai vastaavaan)
b)nukkumiseen
c)rentoutumiseen ja leikkimiseen
d)hyödyllisen tiedon hankkimiseen
e)täysin hyödyttömiin asioihin?
Kuka tutuistasi
a)rohkaisee sinua eniten
b)varoittaa sinua eniten
c)masentaa sinua eniten
d)auttaa sinua eniten muulla tavoin?
Mikä on suurin huolesi?
Miksi hyväksyt sen?
Kun joku tarjoaa sinulle ilmaista neuvoa, jota et ole pyytänyt, hyväksytkö sen kysymättä, kyseenalaistamatta ja analysoimatta hänen motiivejaan?
Mitä toivot enemmän kuin mitään muuta?
Aiotko saada tai toteuttaa sen?
Oletko valmis jättämään kaikki muut halusi tämän vuoksi?
Kuinka paljon aikaa käytät päivittäin tämän tavoitteluun?
Muutatko usein mielesi?
Jos teet niin, osaatko kertoa miksi?
Vietkö yleensä loppuun saakka kaiken minkä olet aloittanut?
Tekevätkö muiden tittelit, teot, todistukset tai rikkaudet yleensä sinuun helposti vaikutuksen?
Vaikututko helposti siitä, mitä muut ajattelevat tai sanovat sinusta?
Palvotko yleensä ihmisiä heidän sosiaaliset tai taloudellisen aseman vuoksi?
Kuka on mielestäsi merkittävin elossa oleva ihminen nykyään?
Missä mielessä tämä ihminen on sinua ylivoimaisempi?
Kuinka paljon aikaa olet käyttänyt näiden kysymysten tutkimiseen ja vastaamiseen? (Ainakin yksi päivä on tarpeen koko listan analysoimiseen ja kysymyksiin vastaamiseen)

♥ Virpi

Hyvinvointi Hyvä olo

Hei herkkis!

Onko ongelmasi tämä: Olet parantanut ruokavaliotasi, syöt mielestäsi terveellisesti, olosi on kohentunut, mutta edelleen vatsa tai iho kiukuttelevat?

 

Mikäli vastasit myönteisesti, voin lohduttaa sinua: Et ole tilanteesi kanssa yksin. Kaltaisiasi on kansakunta pullollaan. Itse asiassa pyörin itsekin aikoinani samassa tuskastuttavassa tilassa.

 

Ai eikö kyseinen tieto helpottanut? No sitten voin kertoa että oireilusi takana saattaa olla jokin niin kovin yleisistä ruoka-aineyliherkkyyksistä. Itseasiassa joidenkin laskelmien mukaan jopa puolet väestöstä kärsii jonkinlaisista ruokayliherkkyyksistä. Paras osa tässä uutisessa on se, että voit itse suhteellisen helposti ja tarkasti paikantaa mahdolliset yliherkkyytesi, ilman lääkäreiden testejä, ja helpottaa pienilläkin muutoksilla suuresti oloasi.

 

Ruokayliherkkyydet aiheuttavat usein selittämättömiltä tuntuvia oireita, kuten iho-ongelmia, vatsakipuja ja turpoilua, silmien kutinaa, nuhaa tai nenän tukkoisuutta, pääkipua, nivelkipua tai huimausta ja heikotusta. Toisilla oireet ovat jatkuvia, toisilla tulevat ja menevät täysin mielivaltaiselta tuntuvalla tahdilla, tämä voi kieliä herkkyydestä johonkin ruoka-aineeseen jota henkilö syö satunnaisesti.

 

Harva tulee edes ajatelleeksi, että syyllinen oireisiin voi lymyillä omassa ruokavaliossa. Etenkin kun se syyllinen saattaa olla jokin lapsuudesta saakka tutuksi ja turvalliseksi koettu ruoka-aine, joka on ehkä kulkenut mukana uskollisesti läpi elämän omassa ruokaympyrässä.

 

Totuus kuitenkin on, että juuri niissä meille rakkaimmissa ruuissa piilee usein kehomme tasapainoa heiluttelevia tekijöitä. Oireita aiheuttavat useimmiten ne ruuat joita syömme useimmiten. Kovimmat herkistäjät ovat muun muassa lehmänmaito, viljat, sitrushedelmät ja soija. Oireita aiheuttavat monesti myös äyriäiset, peruna, pähkinä, suklaa, kananmuna ja kala.

 

Yksi hyvä keino lähteä metsästämään syyllistä on miettiä mitä syöt yleensä aamiaisella. Aamupalamme sisältö on useilla melko vakio. Entä syötkö jotain tiettyä ruokaa aina lounaalla, illallisella tai välipalaksi? Löytyykö ruokavaliostasi jotain ruokia joita ilman et voi kuvitella eläväsi, ruokia joita todella himoitset?

 

Niin kummalliselta kuin se voi vaikuttaakin, niin ihmisillä on usein himo juuri siihen ruoka-aineeseen joille he ovat herkistyneitä. Ja niin harmilliselta kuin se saattaa tuntua, kannattaa omia ruokaärsyttäjiä lähteä ensimmäisenä miettimään juuri niistä herkuista tai ruuista joita ilman ei voisi kuvitella pärjäävänsä. Jos himoitset esimerkiksi kakkuja, pullaa tai leipää tai jäätelöä ja jukurttia, voi se antaa vihjeitä mahdollisesta vilja- tai maitoyliherkkyydestä.

 

Yksi kokeilemisen arvoinen keino on kokeilla niin kutsuttua eliminointidieettiä, joka kulkee näin:

Aloita ensin poistamalla yksi syylliseksi epäilemäsi ruoka-aine kokonaan pois ruokavaliostasi. Kieltäydy tästä ruoka-aineesta ja sitä sisältävistä tuotteista totaalisesti seitsemän päivän ajan. Ensimmäinen kahden ja kolmen päivän aikana olosi voi tulla jopa aikaisempaa huonommaksi. Viidentenä ja seitsemäntenä päivänä eron aikaisempaan alkaa huomata selvästi. Kahdeksantena päivänä tuo poistamasi ruoka-aine takaisin lautasellesi ja katso miltä olo tuntuu. Jos oireet jälleen pahenevat, voit päätellä sinulla olevan yliherkkyys kyseiseen ruokaan. Jos taas et huomaa olossasi mitään eroa, poistamasi ruoka-aine ei todennäköisesti ole syyllinen. Yhdeksäntenä päivänä ota ruoka-aine jälleen pois ruokavaliostasi ja katso uudelleen miltä tuntuu. Jos syyllinen ei löytynyt ensimmäisellä yrittämällä, kokeile toista ruoka-ainetta. Pidä kokeilusi aikana ruokapäiväkirjaa, jotta muistat reaktiosi ja vältät mahdolliset virhepäätelmät.

 

Jos oireesi ovat todella häiritseviä, kannattaa syylliseksi osoittautunut ruoka-aine pitää jatkossa tyystin pois ruokavaliosta. Mikäli yliherkkyysoireesi eivät ole vakavia, voi oireiden aiheuttamaa ruokaa useimmiten syödä silloin tällöin pieniä määriä, kunhan on ensin pitänyt ruoka-aineen pois ruokavaliostaan muutaman kuukauden ajan. Omakohtainen kokemukseni puhuu tämän puolesta: Sain ennen lehmänmaitotuotteista kovia vatsakipuja, mutta jätettyäni kyseiset tuotteet noin puoleksi vuodeksi tyystin pois ruokavaliostani, pystyn nykyään nauttimaan satunnaisesti esimerkiksi jäätelöä ilman mitään oireita.

 

Mikäli siis oudot oireet piinaavat, kannattaa ehdottomasti kokeilla tätä eliminointitekniikkaa. Vaikka omasta herkusta luopuminen hetkellisesti tai pysyvästi voi aluksi olla hankalaa, uskon että elämä ilman kiusallisia oireita on lopulta huomattavasti palkitsevampaa.

 

♥ Virpi

(kuvat1&2:unknown,kuva3:deliacreates,kuva4:acupofmai)

Hyvinvointi Hyvä olo