
Pehmeitä päiviä
Täytynee tunnustaa eräs juttu. Kulunut kesä on loihtinut aivoilleni jonkin sortin pehmennyksen, minivoguen, kuten 80-luvulla oli tapana sanoa, enkä kerta kaikkiaan kykene erityisen skarppeihin tuotoksiin millään saralla. Tiukan faktan ystävät saavat siis odottaa vielä jonkin tovin, ehkä jopa ensimmäisiin pakkasiin, jotka kenties jysäyttävät tämän naisen jonkinlaiseen ruotuun. Toistaiseksi luvassa on vain pehmoilua ja haaveilua. purrrr… […]