Muistoja lukioajoilta

Tänään kotimatkalla pysähdyin katselemaan juuri matkaan lähdössä olevia penkkarirekkoja. Voi sitä abiturienttien riemua! Abien kasvoilta paistoi aito ilo ja vapaus. Hetkessä aloin muistelemaan omaa lukioaikaani ja  sitä kuinka elämä oli silloin jokseenkin huoletonta verrattuna nykyiseen. 

Lukioon mennessäni olin ujo ja epävarma pienen kylän kasvatti. En tuntenut uudesta koulustani kuin muutaman ihmisen ja melko epäsosiaalisena henkilönä pelkäsin jääväni ilman ystäviä. Luulo osoittautui onneksi turhaksi ja sain lukiosta monta ystävää, joista osan kanssa pidämme vieläkin yhteyttä säännöllisen epäsäännöllisesti.

Alun perin hain lukioon siksi, että en tiennyt, mitä lähteä opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Ajattelin keksiväni siihen vastauksen kolmen vuoden aikana. Lukiossa en hirveästi jaksanut panostaa koulun käyntiin, vaan nautin vapaudesta ja kavereiden seurasta. Aika monet kerrat istuimme hyppytuntien (ja myös oppituntien..) aikana kahviloissa juttelemassa kaikesta maan ja taivaan välillä. Kaipaan usein noita hetkiä, sillä kaikilla on nykyään niin kiire. Myös itse turhan usein sanon jollekin olevani kiireinen, vaikka oikeasti voisin siirtää asioiden tekemistä tunnilla tai parilla.

Ehkä aika kultaa muistot, mutta oli ihanaa olla nuori ja itsenäinen. Sitä kuvitteli olevansa aikuinen, vaikka oli vielä melko lapsi, joka tarvitsi jonkun huolehtimaan itsestä. Lukioaika oli minulle aikaa, jolloin etsin itseäni ja olin turhaan epävarma itsestäni. Vasta nyt paljon myöhemmin olen oivaltanut asioita, joita pohdin jo silloin. Monet opettajat sanoivat meille usein, että lukioaika on ihmisen parasta aikaa ja muistakaa nauttia siitä. Jälkikäteen ajateltuna olisinpa nauttinut siitä enemmän! Vaikka opiskelu ei aina ole hauskaa, nuo vuodet elämästä ovat kuitenkin liian hyviä murehdittaviksi. 

Olen usein miettinyt, minkälaista elämäni olisi, jos olisinkin valinnut ammattikoulun lukion sijaan. Minulla olisi nyt ammatti ja kävisin toivottavasti töissä kokopäiväisesti. Olisin varmasti saanut ystäviä ammattikoulustakin, mutta elämäni olisi kuitenkin hyvin erilaista. En olisi päässyt tanssimaan vanhoja tai juhlimaan penkkareissa ja abiristeilyllä. Vaikka tarkoituksenani olikin päästä lukio mahdollisimman helposti läpi, on vastaani tullut paljonkin tilanteita, joissa olen hyötynyt lukion opetuksista. Lukio myös valmensi minua jatkokoulutuksena kannalta, sillä vaikka en tiennyt mitä tulevaisuudeltani haluan (enkä tiedä vieläkään..), pääsin ensimmäisellä hakukerralla opiskelemaan. 

Vaikka lukiossa odotin vain, että lukio olisi jo ohi, näin jälkikäteen muistelen lukiovuosiani lämmöllä. Muistelen persoonallisia opettajia, joista jokaisella oli oma opetustyylinsä. Kaikilla oli omat suosikki ja inhokki opettajansa ja heistä puhuttiin usein välitunneillakin. Koeviikot olivat ihania ja tyhmiä samaan aikaan. Ihania siksi, että koulua saattoi olla vain kolmena päivänä viikossa ja tyhmiä taas niiden monien kokeiden takia.. Kouluruuasta taas tuli valitettua liian usein, vaikka se oli ilmaista. 

Vinkkinä nykyisille ja tuleville lukiolaisille: opiskelkaa, mutta muistakaa myös nauttia elämästä ja ystävistä!

puheenaiheet ajattelin-tanaan opiskelu
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *