Voitin joogassa!
Muutama viikko sitten mieheni julisti voittaneensa minut joogassa, koska pystyi seisomaan paremmin varpaillaan. Ja näin olikin! Ja mikä virne hänellä oli naamallaan joogatunnin jälkeen 🙂
Itse en kyllä koskaan tunne voittavani joogassa. Olen kankea kuin mikä ja pystyn tekemään vasta hyvin alkajien juttuja. Kerron myös harrastavani joogaa, vaikka todellisuudessa käyn tunneilla ohjausten ohessa ehkä yhden tai kaksi kertaa kuukaudessa. Olen aina ollut liikunnallisesti suhteellisen lahjakas, mutta juoksu on viime vuosina muuttanut minut kömpelöksi. Tähän olen saanut joogasta jo nyt apua.
Ensimmäisillä kerroilla koin painetta siitä, että olen alkaja ja huonompi kuin muut. Kun tästä tunteesta päästin irti ja päätin, että en välitä vähääkään mitä muut tekee ja teen sen minkä pystyn juuri sillä hetkellä, olen todella nauttinut joogaamisesta. En myöskään keskity tunneilla muihin kuin itseeni. Tämä on valtava muutos. Olen ohjannut erilaisia sisäliikuntaryhmiä eli jumppaa yläasteelta asti. Sen vuoksi edelleen kontrolloin sisätunneilla peilin kautta mitä kukakin tekee ja pärjääkö kaikki. Pitääkö jollekin neuvoa enemmän. Olen tottunut olemaan se, joka ohjaa. Tästä olen joogassa päässyt irti. Keskityn vain itseeni. Olen muutenkin hyvin levoton ja joogasta on tullut paikka jossa voin olla vain itseäni varten.
Pääasiassa itse pidän rauhallisista tunneista eli yin-tunneista, joilla saan itseni rauhoittumaan ja unohtamaan kaiken muun. Kotiin on kiva lähteä tunnilta rentoutuneena joogapöhnässä.
Välillä on hyvä rauhoittua kilpailullisten ja tavoitteellisten lajien parista myös keskittymään itseensä. Itse suosittelen erityisesti juoksijoille joogan ottamista kehonhuoltoon mukaan. Juoksijan kehonhuollosta voit lukea täältä.
Koetko itse voivasi rauhoittua joogassa? Tai olisiko rauhoittava laji tarpeen kovemman ja tavoitteellisen urheilun rinnalle?