Tunnelmia ja ajatuksia

Jostain syystä en eilen kertonut kun yhdelle ystävälle, että olen laihtunut noinkin paljon. Miehellekään en saanut sanottua, en tiedä miksi. Jotenkin pelotti, että hän sanoisi jotain, että ”Joo, mutta vielä paljon on pudotettavaa” tai ”Ai en mä huomaa mitään eroa”. Viimeksi, kun laihdutin  melkein 30kg, en kyllä kannustusta asiaan saanut. Lähinnä harmittelua, kun ei voitu syödä ulkona missä vain, ja yhden kerran muistan tosi hyvin, kun tulin todella surulliseksi.

Olin käynyt salilla paljon, ja ollut tiukalla ruokavaliolla. Olin tiputtanut ainakin 15kg siihen mennessä, ja olin juuri saanut tosi hyvät mittaustulokset, kun olin mittanauhan kanssa mittaillut itseni. Iloitsin niistä, ja mies sanoi, että ”mä en ainakaan huomaa MITÄÄN eroa”! Miettikää mikä lause. Tosin yritti sit sanoa, että se varmaan johtuu siitä, että nähdään joka päivä.

Kyllä motivaatio kärsi tuosta, ja tuli todella paha mieli. Olisi nyt edes valehdellut mun mielikseni, jos ei muka mitään huomaa.

Muutenkin olen elämässäni ollut epäonneksi monien energiasyöppö-ihmisten vaikutuspiirissä. Tai en tiedä onko energiasyöppöys se huonoin asia laihdutuksen kannalta, mutta ”pahanilmanlintuus” on. Tiedätte ehkä ne ihmiset, ketkä ennustavat, että ”Ai taas sä oot laihiksella! No ei toikaan varmaan kuule kauaa kestä, olis paljon parempi vaan syödä vähemmän tai kokeile sitä kaalisoppadieettiä!” ”toi on kuule tosi vaarallista toi hiilarittomuus! Naapurin Einokin sai sappikivet kun laihtu liikaa!” jnejne. Ai että tuo on rasittava tuo lyttäys. Miksi joku vieras tietäisi paremmin, mikä painonpudotusmetodi mulle sopisi!

Pakko sanoa, että nyt oon vähän tahallani tykittänyt kokoajan terveyspropagandaa kotona ja arvostellut miehen ruokailuja ja  valintoja. Hän on aina ollut sitä lajia, ettei liho vaikka söisi mitä, mutta tässä viimeisen 5v aikana on ikä alkanut vaikuttaa, ja hänkin painaa ainakin 15-20kg enemmän kun tavatessamme. Saa nähdä, pääseekö hänkin joskus kokeilemaan tätä painonpudotusta, että kuinka helppoa se sitten onkaan!

Kuulostan nyt tosi ilkeältä, mutta kyllä mä vähän saan näillä spekseillä ollakin. Tällä kertaa en aio kyllä ”elää kenenkään kehuista”. En mä tarvitse kenenkään kehuja tai tunnustuksia, kyllä mä pärjään ihan sillä mitä itse näen ja tunnen ja mitä mittanauha ja vaaka sanovat.

Juuri mittailin verenpaineita, ja valitettavasti ne eivät ainakaan ole vielä kokeneet mitään muutosta painonpudotuksen johdosta. Tosin, eikö se oli 10% painosta, kun aina sanotaan että täytyisi pudottaa, jotta muutoksia tulisi terveyden kannalta? Tässä on vielä siihen hiukan matkaa.

Eilen oli pakko tehdä sellaisella suurella optimistisyydellä laadittu laskelma, että kuinka nopeasti pääsisin sinne painoon, kun kierukan voisi poistaa ja alkaa yrittämään. Toki edelleen korostan, että haluan myös kokonaisvaltaisesti terveyden olevan hyvä, tärkeimpänä verenpaine. Suurella optimismilla ja tällä vauhdilla se olisi kesän lopulla.

Edelleen kyllä tolkutan, että vauhti ei voi tosiaan jatkua tällaisena, hidastusta painon putoamiseen tulee. Olen kyllä hiukan miettinyt, kannattaisiko käydä kehonkoostumusmittauksessa. Olisi mielenkiintoista nähdä, korvautuuko rasva lihaksella ja millä vauhdilla.

Viime yönä näin ekaa kertaa laihdutuspainajaista. Nämä on mulle todella tuttuja, ja alkavat usein siinä vaiheessa, kun alan saada tuloksia kunnolla, ja olen ylpeä itsestäni.

Unessa olin esikoiseni kanssa HopLopissa. Kauhuissani tajusin, että olin kokoajan syönyt karkkia, suklaata, jäätelöä ja kakkua. Mietin kokoajan, että mitä mä olen mennyt tekemään, mun ketoosi on pilalla, ja kohta taas alan ahmimaan herkkuja. En voinut käsittää, mitä olin mennyt tekemään, ja olin todella pettynyt itseeni.

Samaan aikaan Hoploppiin tuli kauheasti kaikkia puolituttuja ihmisiä, ja he kaikki katsoivat, miten söin herkkuja, ja tiesin että he ajattelivat, että siinä se taas nähtiin tonkin laihdutuskuurit, mikä selkärangaton muija. Siis ihan kamala ja ahdistava uni. Herättyäni olin ihan sairaan onnellinen, että se olikin vaan pelkkää unta, ja en ole alkanut ahmimaan!

Mieletöntä kyllä miten pää toimii. Siksi varmaan joku henkinen valmennus olisikin hyvä. Olen myös miettinyt laihdutushypnoosia. Minut on kerran hyonotisoitu toisen asian tiimoilta. Kuvittelin, että en mene hypnoosiin lainkaan. Muistan että vika ajatus oli, että ”just joo, ei tää tunnu yhtään miltään!” seuraavaksi muistan kun kuulin äänen, että nyt saisi alkaa palailemaan tähän hetkeen, ja hän laskee numeroita jostain alaspäin, ja kun tulee 0 niin olen täysin hereillä.

Ihan uskomatonta, mutta se toimi. Sain myös avun asiaani, vaikka en tavallaan kokenut että mitään olisi tapahtunut, mutta sain rohkeutta ja voimaa. Varmaan jää nyt vaivaamaan hypnoosin aihe jollen sitä mainitse, se oli synnytyspelko. Tuon hypnoosin jälkeen valitsin siis sektion sijaan alatiesynnytyksen, koska tunsin että en enää pelkää sitä, vaan ihan normaalisti toki vähän jännitti. Ja kaikkihan tosiaan menikin loistavasti, ja olen onnellinen että kävin hypnoosissa, sillä muuten olisin mennyt sektioon ihan turhaan, enkä olisi koskaan ehkä päässyt pelostani.

Siksi myös laihdutushypnoosi olisi hyvä kokeilla, mutta nyt toistaiseksi ei vaan ole rahaa siihen (kuten selitin pari postausta sitten, tämä kuukausi on todella tiukka rahallisesti).

Mutta lupaan heti kyllä kertoa, jos ja kun laihdutushypnoosi-suunnitelmani etenevät!

Kiristyskuukauden budjettiin en ole tullut onneksi uusia lovia. Muutama päivä meneekin vielä kaapissa olevilla eväillä. Keskiviikkona käyn metsästämässä sitten halpuutuksilla 🙂 Dieseliin ei meinaa riittää 50e, jonka olin tälle viikolle budjetoinut. Joudun luultavasti tankkaamaan ainakin 20e lisää, joten se on pois sitten ruokabudjetista loppukuulta. Helvetti tätä typerää kiristämistä, syö todellakin motivaatiota työssäkäynniltä, kun rahat ei riitä edes normaaliin elämiseen.

Tälle viikolle tosiaan ruokabudjetti 50e, ostin jo 26e:lla sapuskaa;

  1. Kissan ruokiin n. 7e
  2. Paprikaa 2e
  3. Jäävuorisalaattia 2,2e
  4. Jauhelihaa 3e
  5. Tomaattia 1,6e
  6. Oliivejä 0,9e
  7. Parsakaalia 1,15e
  8. Wokkivihanneksia 1,35e
  9. Ilta-alesta kalapihvejä 2pkt 2,7e
  10. 2 pakettia fetaa 2,8e
  11. Kahvia 2,9e
  12. Alekalkkunaa 1,3e

Iivari-makkaraa 0,5e

Apua, laskinkin että noista tuli 29,4e 😂 Nojoo, onneksi mies maksoi muun perheen ostokset, tosin toki siis lapset syövät samaa salaattia. Nyt kyllä pakko myöntää, että salaatti odottaa edelleenkin tekijäänsä, en ole vaan ehtinyt ja jaksanut. Huomenna sitten. Onneksi muksut syö pikkutomaatteja mielellään ja kurkku siivuja. Nyt ei kyllä raaski ostaa kurkkua, ihan sikahintaista oli ulkomainenkin kurkku tällä hetkellä 😩

Hyvinvointi Mieli Terveys Puhutaan rahasta

Hienot tulokset!

Dukania takana nyt 25 päivää, ei edes kuukautta. Kävin pitkästä aikaa tänään vaa’alla, kun palasin sairasloman jälkeen töihin. Tulos oli aivan huikea, koko dieetin aikana kokonaispudotuslukema on nyt 6,2kg! Eikä siinä tosiaan ole edes niitä alkuturvotuksia mukana, kun kävin vaa’alla ekaa kertaa vasta myöhemmin.

kuva viikonlopun lumiselta retkeltä (ja samalla lenkiltä), osa matkasta melkein polveen asti lunta, ja sain kunnian rinkka selässä raivata polkua… Reidet huusivat hoosiannaa 🙂 

 

Ihan huikean mahtava fiilis. Luulen, että ne vähähiilariset proteiinijauheet ovat olleet hyvä idea yhdistää tähän. Oikeasti, mun elämäntyyli on aika kiireistä. Saatan vapailla olla kotona nukkumisen lisäksi vaan 2h, ei siinä lieden ääressä ehditä seisomaan. Lisäksi on niin paljon tosiaan niitä lasten harrasteita ja omia kokouksia, että tarvitsen nopeita ja helppoja syötäviä.

Lisäksi olen käyttänyt nyt protein.fi:n rasvaa polttavaa proteiinijauhetta. Sen salaisuus on purkin mukaan asetyyli-L karnitiini, kofeiini ja vihreä tee.

No, luulen silti että isoin vaikutus on sokerin jättäminen pois, sekä huomattava vähennys kaikessa herkussa ja myös rasvaisessa ruoassa.

Olen huomannut, että jaksan paremmin koko arkea, ja liikuntaa. Meidän lähellä on iso ja jyrkkä mäki, joka vielä sitten jatkuu loivana ylämäkeä. Olen oikeasti joutunut ennen pysähtymään siinä 1-2 kertaa, koska on vaan hemgästyttänyt niin paljon. Tänään kävelin mäen kokonaan pysähtymättä.

Lisäksi päätäni on särkenyt vähemmän, ja en käy enää yöllä pissalla, kun tavallisesti ravasin 1-3 kertaa vessassa. Myös uni on ollut parempaa, tosin tuossa yhdessä välissä oli pitkään niin, että olin aikaisin illasta jo hyvin väsynyt, ja menin nukkumaan jo 20-21.30. Nyt sekin on helpottunut. Luulen, että elimistö oli vähän shokissa tästä muuttuneesta ruokavaliosta, ja myös voi olla, että olin jo siinä tulossa kipeäksi ja keho olisi tarvinnut lepoa enemmän.

Tiedän, että tuskin seuraavan 25 päivän aikana lähtee taas 6,2kg, mutta ainakin olen toiveikas, että esimerkiksi 4kg voisi lähteä. Sitten olisi eka kymppi jo pudotettu.

Tämän hetken isoimpina haasteina koen liikunnan, en vaan meinaa saada lenkkejä aikaiseksi. Nyt kyllä liikuin heti tervehdyttyäni, yhtenä päivänä vielä todella reilusti. Mutta yleisesti ei vaan napostele, en ehdi eikä huvita. Tekisi mieli hankkia koira, sitten tulisi mentyä. Harmi kun naapureissa ei ole laina koiraa jota voisi viedä ulos 😩

 

Sitten muuten siihen taloudelliseen puoleen: tosiaan kerroin viime postauksesta tämän kuun henkilökohtaisesta finanssikriisistäni. Kävin nyt ostamassa ruokaa ensi viikolle, ilta-alet hyödyntäen minulla meni 26e. Eli viikon ruokabudjetissa olisi puolet vielä jäljellä…. Apua. Haastetta tuo myös viikonlopuksi tulevat vieraat. Onneksi meillä on lasagnette-aineet, joten voin tehdä sitä ja salaattia ruoaksi, lisäksi vaikka lettuja tai pannaria, ja normaalit aamiaistarpeet. Itselle kyllä on pakko ostaa jotain ruokaa keskiviikkona viimeistään, joten jauhelihaa sitten varmaan.

Nyt on hirveä vaihe kananmunien kanssa menossa, jäätävä yliannostus. Oksennus meinaa lentää jos edes haistan kananmunia. Tänään sitkeästi söin uunimunakkaan, mutta oli kyllä niin pakkopullaa ettei tosikaan….

 

 

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Terveys