LOVCEN, SKADAR, BUDVA – Montenegro
Montenegro on tunnettu luonnonkauneudestaan, ja päänähtävyyksiin kuuluvat Skadar-järvi, Lovcen-kansallispuisto sekä Tara Canyon. Turistin kannalta maa on sopivan pieni – voi hyvin pitää majapaikkaa rannikolla ja tutustua maahan päiväretkillä sieltä käsin.
Ensimmäisenä suunnistimme Lovceniin, jonne johtavat hurjat serpentiinitiet vuorta pitkin. Ei korkeanpaikankammoisille! Kansallispuiston ykköskohde on Njegon mausoleumi vuorten huipulla, josta kirkkaana päivänä näkee 80 % koko Montenegron pinta-alasta ja naapurimaihin asti. Autolla pääsee ylös asti, mutta viimeisimmät portaat pitää kavuta jalan (ei vaadi huippukuntoa). Näkymät olivat kieltämättä huikeat! Protip: Njego oli montenegrolaisten rakastama hallitsija ja hänen nimeensä on yhdistetty vain positiivisia asioita. Jos siis näet esimerkiksi ravintolassa Njegos pihvin, se on mitä luultavimmin ravintolan parasta antia.
Seuraava seikkailu kohdistui Skadar-järvelle, jossa hyppäsimme tunnin kestävälle veneretkelle. Bussissa istumisen jälkeeen tuntui ihanan raikkaalta olla veden äärellä ja tämä olikin mielestämme ehdottomasti paras tapa kokea Skadar-järvi.
Kolmanneksi kohteeksi suunnittelemamme Tara Canyon jäi ikävä kyllä haaveilun tasolle. Kanjonilla järjestetään koskenlaskuretkiä, jonne olisin kovasti halunnut mennä, mutta harmikseni onnistuin telomaan polveni enkä raajarikkona uskaltanut lähteä noin fyysiselle retkelle. Pakko kai palata sitten uudemman kerran ;) Jos suuntaat Montenegroon, suosittelen kuitenkin ehdottomasti menemään rafting-reissulla, sillä kaikkien kuulopuheiden mukaan se on mieletön kokemus (huom. toukokuussa parhaat virtaukset).
Rikkinäiselläkään polvella en kuitenkaan suostunut jäämään hotellille koomaamaan, vaan teimme vielä retket kaupunkikohteisiin Cetinjeen sekä Budvaan. Cetinje on Montenegron entinen pääkaupunki, ja vaikkakin herttainen niin melko pieni. Kävimme luostarissa sekä lounaalla. Kaupungin koluaa helposti tunnissa, mutta se sijaitsee Lovcenin lähettyville eli toimii hyvin esimerkiksi juuri lounaspaikkana kansallispuistovisiitin jälkeen. Budvaan suunnistimme illalla. Vaikka vanhakaupunki oli pimeällä hyvin tunnelmallinen, olimme hyvin tyytyväisiä että olimme valinneet majapaikaksemme Kotorin emmekä Budvaa. Kaupunki oli todella venäläisten turistien dominoiva, ja myös paikalliset lähestyivät meitä jokaisessa ravintolassa/kiskassa/yms ensin venäjäksi. Rannat Budvassa näyttivät kuitenkin todella kutsuvilta, sillä Kotorin miniranta on melko olematon. Hellepäivänä Budva onkin Kotorissa majoittuvalle oiva päiväretkikohde.
Kaiken kaikkiaan Montenegrossa on helppo matkustaa ja retkiä järjestetään paljon. Kannattaa tsekata Old Town Kotor Hostel:n järjestämät retket! Todella hyvä hinta-laatusuhde, ja retket ovat kaikille avoimia eli ei tarvitse itse majoittua kyseisessä hostellissa. Tiet ovat paikoin hurjassa kunnossa eli omaa autoa vuokratessa kannattaa olla varovainen. Vuorilta tippuu isoja lohkareita, ja itsekin olimme läheltäpiti-tilanteessa, kun auton kokoinen järkäle pamahti keskelle ajokaistaa.
Vajaa viikko Montenegrossa oli todella onnistunut ja olenkin suositellut maata lähes jokaiselle vastaantulijalle. Menkää ja kokekaa! Seuraavaksi oma matkamme jatkui Bosnia & Hertzegovinan puolelle Mostariin, josta lisää seuraavassa postauksessa.
Must do -listalle: Lovcen, Skadar-järvi, Tara Canyon, paikalliset kinkut ja juustot