kivoja pieniä asioita

Amiksessa ollessani kehitin omien kokemusteni perusteella sellaisen sanonnan että tiistai on uusi maanantai.

Tänä syksynä oon tullut siihen tulokseen että maanantai on uusi maanantai. Maanantaisin kahvinpurut on homehtuneet kahvinkeittimeen, rikon kippoja ja kuppeja tai sitten on muuten vaan kummallisen ahdistava olo.

Tässä maanantaissa itsessään ei kyllä ollut mitään vikaa. Mutta sitten meillä oli koulussa neljän tunnin keskustelut GMOsta ja ilmastonmuutoksesta. Tuli päänsärky ja maailmantuska. Hullua miten raha ratkaisee kaikessa. Mutta plussana tuosta jutusta se että tuli vielä kovempi into oppia lisää omasta alasta ja ehkä toivottavasti edes vähän voida vaikuttaa asioihin tulevaisuudessa. Lähitulevaisuuden suunnitelmaksi se, että pitää vähentää soijan käyttöä.

Näiden isojen kamalien asioiden vastapainoksi ajattelin kerätä tästä päivästä kivoja pieniä asioita.

 

Ykkösenä valoverho, jonka asensin (tyylikkäästi teipillä) kuvaseinän päälle :–)

Tykkään kovasti myös kissaviltistä, jota käytän päiväpeittona. En oo ikinä harrastanut päiväpeittoja, en ymmärrä miks kauniit lakanat pitäisi piilottaa. Mutta hehee, tuo kissaviltti on sen verran kippana että lakanat näkyy alta!

Meinasin viikko sitten heittää käytetyn salaattiruukun roskiin, mutta kun laitoinkin sen kukkaruukkuun ja kastelin niin se on lähtenyt uuteen nousuun! Wii!

 

Aina vaan jaksaa ilahduttaa huuliharppu! Vaikka en osaa mitään sillä soittaa.. Ihan vaan sen läpi hengittäminenkin on hieno musikaalinen harrastus. Kynsien uusi väri on myöskin aina ihmettelemisen arvoista, tällä kertaa on vaaleenpunaista enkä osaa oikein päättää että tykkäänkö siitä vai en. Joo tykkään mie.

 

Oon tässä myös fiilistellyt sitä miten hiljaista täällä Lepaalla on. Ja miten valkoista lumi on ja miten kirkkaita tähdet on tummalla taivaalla.