Täydellisen juustokakun jäljillä, osa 1

Tässä ilmainen vinkki: matkustakaa Puolan Gdanskiin, menkää Cafe Kamienica -nimiseen kahvilaan ja maistakaa talon hunaja-kanelijuustokakkua. Lupaan, että elämänne on täydellistä sen jälkeen. Makuelämys oli nimittäin niin ihanaa, että sitä edelleenkin kaiholla muistelen.

Lomalta palattua ohjelmassa oli kaiken maailman juustokakkujen googlettaminen. Oikeanlaisen reseptin jäljittäminen on ollut haastavaa, koska en oikein osaa sanoa, oliko kakku hyydytetty liivatteella, paistettu uunissa vai mitä ihmeen taikaa siinä oli käytetty. Se oli nimittäin unelmaakin pehmeämpi ja samalla kiinteä olematta kuitenkaan liian tiivis. Se oli makea, mutta ei imelä, täydellisen kanelinen ja ja ja… Joko tuli selväksi, että tämä kakku teki lähtemättömän vaikutuksen?

2016-09-22 05.09.57 1.jpg

Kakku sopii nautittavaksi esimerkiksi yhdessä runouden kanssa

Olen siis kolunnut vähintäänkin koko internetin kanelikakun reseptin toivossa. Hetken olin jo läpimurron äärellä, kun löysin puolan kielisen reseptin, joka vaikuttaa lupaavalta. Kokeilen sitä heti seuraavaksi, kun saan opeteltua puolan alkeet.

Inspiroiduin silti kokeilemaan ensihätään syksyyn sopivaa uunijuustokakkua. Mielestäni tämä sopii erityisen hyvin kirpeän kuulaisiin syyspäiviin. Tai harmaiden sadepäivien piristykseksi. Oikeastaan kakku voisi sopia hyvin myös joulupöytään. Tarkemmin ajatellen: milloinpa kakku nyt ei olisi hyvä idea? 

Kakku kypsennetään uunissa ja on parhaimmillaan hyvin viilennettynä, mieluiten yön yli jääkaapissa tekeytyneenä. Kanelisuus tulee kanelipyörteistä ja kakku makeutetaan yksinomaan fariinisokerilla. Vaikka tämä ohje on vain löyhästi inspiroitunut puolalaisesta esikuvastaan, tässä kakussa on silti jotain ihanan lohdullista ja sen kanssa on erityisen ihanaa käpertyä sohvannurkkaan lukemaan hyvää kirjaa. 

(Psst! Pyydän armollisuutta, sillä tähän reseptiin liittyy myös omat haasteensa jo siinäkin mielessä, että en ole tottunut laittamaan ylös mitään kehittelemiäni ohjeita. Soveltavalle leipojalle määrien ja aikojen kirjaaminen tuotti vähän vaivaa.)

Eli tämä seuraava resepti on Puolassa syömäni kakun tapaista… öhöm, no ei oikeastaan millään tavalla, mutta ainakin siinä on kaipaamaani kanelisuutta ja lievittää pahimpia vieroitusoireita. Sen oikean etsiminen siis vielä jatkutkoon. 

 

Kanelinen uunijuustokakku syyspäiviin

Keksipohja

200 g keksejä, esim. Speculaas, Bastogne tai perinteinen piparkakku

70 g voita sulatettuna

Juustokakku

400 g tuorejuustoa

1 dl ranskankermaa

1 dl kreikkalaista jogurttia

2,5 dl fariinisokeria

3 munaa

1 tl vaniljasokeria

Kanelisattumat

100 g voita sulatettuna

2 dl fariinisokeria

1-2 rkl kanelia riippuen haluamastasi kanelisuuasteesta

1 rkl jauhoja

Jauha keksit monitoimikoneessa tai käsin ja lisää sulatettu voi. Painele keksiseos irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista 180 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Vatkaa tuorejuusto sileäksi sähkövatkaimella. Lisää fariinisokeri ja vatkaa vielä niin, että sokeri liukenee kunnolla. Lisää myös jogurtti, ranskankerma ja kananmunat yksitellen. Mausta vaniljasokerilla. Kaada juustokakkuseos vuokaan odottamaan. Sulata voita hetki mikrossa. Sen ei välttämättä tarvitse olla aivan juoksevaa. Lisää sitten fariinisokeri, kaneli ja jauhot. Annostele kaneliseosta juustokakkuseoksen päälle ja sekoittele esimerkiksi ohuella veitsellä taikinat keskenään pyörteiksi. Paista uunissa noin tunti ja anna jäähtyä hyvin, mieluiten yön yli. Nauti vahvan kahvin ja hyvän kirjan kanssa.

Koti Ruoka ja juoma

By the Book -haaste

Kuka muistaa vielä teiniaikojen Irc-gallerian ja Demi.fi:n erilaiset kyselyt ja gallupit? Niihin vastaaminen oli minusta ihan parasta, koska sattumoisin rakastan asioiden ja satunnaisten faktojen  listaamista. Varsinkin, kun niihin galluppehin vastasi jokaisen kysymykseen jotain yhtä mielenkiintoista, kuten ”haha emt” tai ”xD”. Hyviä aikoja. 

Onneksi on nyt tällainen blogi, jossa voi vastata haasteisiin, jos ei kehtaa enää demittää. Törmäsin New York Timesin By the Book -haasteeseen, ja päätin tarttua siihen itsekin, koska kirjoista puhuminenhan on lempipuuhaani. 

2016-05-20 05.57.08 2.jpg

Haluaisin mielelläni lukea kaikki maailman kirjat

01. Mikä kirja on tällä hetkellä yöpöydälläsi?

Hanya Yanagiharan A Little Life, josta on tarkoitus kirjoittaa myöhemmin. Sitä ennen sanon vain: lukekaa!

02. Mikä on viimeisin todella upea kirja jonka luit? 

Kts. ylempi kohta. Myöskin John Williamsin Stoner. 

03. Jos voisit tavata kenet tahansa kirjailijan – elävän tai kuolleen – kuka se olisi? Mitä haluaisit kysyä häneltä?

Tylsää vastata jokaiseen kohtaan samanlaisesti, mutta tuolta Yanagiharalta voisin kysyä, miten se kirja on tullut hänestä ulos. En voi ymmärtää. Haluaisin tavata myös Toven ja Astridin, tietysti. Myös Chimananda Ngozi Adichien tapaaminen olisi upeaa. En vain tietäisi, mitä häneltä kysyisin. Luultavasti nimmaria.                                     

04. Mistä hyllystäsi löytyvistä kirjoista muut olisivat yllättyneitä?

Pride & Prejudice & Zombies. Heh. 

05. Miten olet järjestänyt henkilökohtaisen kirjastosi?

Järjestys, mikä se on? Kodissani ei ole tällä hetkellä kunnon kirjahyllyä, joten kirjat kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla pinnoilla. Toisaalta näin syntyy sopivan boheemi (=pölyinen) sisustus.  Osan kirjoista olen joutunut viemään varastoon.

06. Minkä kirjan aina vannot lukevasi, mutta et ole vieläkään saanut aikaiseksi? Kirja, jonka lukemattomuudesta tunnet suorastaan häpeää?

No eräs Anna Karenina. Takana lukuisia yrityksiä, viime kesänä pääsin jo aika pitkälle! Haluaisin lukea myös viimeinkin Sinuhe, egyptiläisen, jota yritin tahkota läpi viimeksi ala-astelaisena.

07. Pettymys, yliarvostettu, ei vain hyvä – mistä kirjasta et pitänyt, vaikka oletit, että pitäisit? Muistatko viimeisintä kirjaa, jonka jätit kesken? 

Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe oli kaikessa viihdyttävyydessään oikein luettava, mutta mielestäni liian hypetetty. Kirjallisuuden kaanoni on kyllä täynnä erinäisiä klassikon asemassa olevia teoksia, joista tulee epämiellyttävä olo. Nabokovin Lolita hyvänä esimerkkinä. 

08. Millaiset tarinat kiehtovat sinua? Millaisista pysyt erossa? 

En ole ehkä erityisemmin kovin juonivoittoisten tarinoiden ystävä. Liian jännittävä juoni harvoin antaa tilaa millekään muulle. Viime aikoina olen lukenut monia hyviä proosamuotoon kirjoitettuja tietokirjoja, joissa on hyvinkin henkilökohtainen ote. Esimerkki löytyy aiemmasta merkinnästä. Vai tarkoitettiinko tässä nimenomaan fiktiota? 

09. Minkä kirjan antaisit luettavaksi presidentille? 

Sauli voisi lukaista vaikkapa koko Chimamandan tuotannon. 

10. Mitä aiot lukea seuraavaksi? 

Mielelläni esim. kaiken, mutta alkuun ainakin Elena Ferranten My Brilliant Friend, Lauren Groffin Fates and Furies ja Henni Kitin Elävän näköiset, joka on lukupiirini seuraava teos. Myös Alastalon salissa kiinnostaa ihan vain siksi, että voisin hommata coolin t-paidan, jonka saa, kun kyseinen teos on luettu. Taidehistorian lehtorillani on sellainen ja se on hieno. 

 

Hmmm. Jokohan sitä kirjoittaisi vaikka niistä kakuista seuraavaksi?

Kulttuuri Kirjat