Vera Vala: Milanon nukkemestari
Vera Vala: Milanon nukkemestari (Gummerus, 2016)
Milanon nukkemestari jatkaa Vera Valan Arianna de Bellis -dekkarisarjaa – josta en ole lukenut muita osia kuin tämän viidennen. Luen oikeastaan aika vähän dekkareita tällä hetkellä, mulla ei juuri nyt ole dekkarikausi menossa ja harvoin tekee mieli etsiskellä sen lajityypin kirjaa (on myös ollut sellaisia kausia, jolloin olen lukenut niitä kasapäin). Milano nimessä kiinnitti huomion, koska olen joskus nuorempana matkustellut sinne usein, joten päätin uskaltautua kokeilemaan, pääseekö viidennestä osasta hyppäämään sarjaan mukaan.
Milanon nukkemestarissa Arianna de Bellis työskentelee yliopiston oikeuspsykologian laitoksella. Murhamysteeriä selvittelemään hän päätyy, kun kaksi opiskelijatyttöä löytyy murhattuna kädessään nukke. Samanlaisesta murhasarjasta on aiemmin tuomittu katolinen pappi, jonka syyllisyydestä on kuitenkin epäselvyyttä. Vatikaanin pyynnöstä uusia murhatapauksia selvittelee myös Ariannan veli Ares, joka hänkin on pappi.
Vera Vala on pitkään Italiassa asunut suomalainen, ja tämä suomeksi kirjoitettu Italiaan sijoittuva kirja kuvaakin paljon myös Italiaa. Milanoa kaupunkina kuvaillaan paljon, kerrotaan kaupungin keskeisistä paikoista ja tunnelmasta. Kaupunkikuvauksissa on välillä aavistuksen verran turistiopasmaista henkeä, mutta ei se ainakaan mua häirinnyt. Kerrotaan myös uskonnollisista perinteistä, taiteesta, historiasta.
Kesken sarjan mukaan hypänneenä mulla oli kyllä usein sellainen tunne, että monista hahmoista ja heidän historiastaan olisi mielellään pitänyt tietää paljon enemmän kuin mitä heistä tässä kirjassa kerrottiin. Varmasti aika moni asia olisi avautunut ja jännittänyt ihan eri tavalla, jos hahmojen historia olisi ollut tutumpi. Mutta varsinainen nukkemestarin tapaus avautui ihan hyvin ja piti tiukasti otteessaan, kun oli ihan pakko tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mikä on loppuratkaisu. Lopussa vauhti alkoi olla mulle jo vähän liiankin kova, ja pari kertaa piti palata pari sivua taaksepäin tarkistamaan jokin asia, mutta tämä uskoakseni ei ole kirjan vika, vaan johtui osaksi siitä, että sarjassa aiemmin esiintyneet henkilöt ja heidän taustansa olivat mulle vieraita. Muutenkin jostain syystä joudun keskittymään ihan erityisen kovasti pysyäkseni kärryillä siitä, kuka mitä kenen kanssa, varsinkin jos henkilöitä ja heidän välisiään sukulaisuus- ja tuttavuussuhteita ja yhteistä menneisyyttä on paljon, ja kaikki tämä vauhdikkaiden juonenkäänteiden keskellä.
Luin koko kirjan muutamassa päivässä, vaikka ensin mietin, mahtaako pikalainaviikko tällä kertaa riittää noinkin jykevän kirjan lukemiseen muiden kiireiden keskellä.
Aion varmasti lukea aiemmatkin Arianna de Bellis -dekkarit, sen verran hyvä maku tästä jäi. Olen myös kuullut, että tämä sarjan viides osa olisi ollut aika erilainen kuin aiemmat. Jännää, minkähänlaisia ne edelliset ovatkaan…?