Gavin Extence: The Universe Versus Alex Woods
Gavin Extence: The Universe Versus Alex Woods (Hodder & Stoughton 2013)
Varmaan jo kerroin aiemmin, että luen kaikenlaista genrestä riippumatta laidasta laitaan. Ehkä kuitenkin kaikkein mieluiten luen sellaista, joka leijailee jossakin spekulatiivisen fiktion, maagisen realismin lähiympäristössä mutta ei välttämättä tiukasti niiden sisällä. Pidän myös tarinoista, jotka kertovat epätodennäköisistä sattumista. Pidän myös ihan erityisesti siitä, jos tarinassa isossa roolissa on jokin kiinnostava tieteenala (ihan erityisesti luonnontieteet) tai kirjallisuus tai muu taide tai jokin kädentaito. Usein henkilöhahmojen joukossa on näiden tieteiden tai taiteiden harjoittajia ja/tai hieman eksentrisiä tyyppejä. Omassa päässäni niputan aika monia erityyppisiä kirjoja yhteen ikään kuin tietyksi henkilökohtaiseksi ”tykkään tästä”-lajityypiksi, jota on tosi vaikea määritellä mitenkään yksiselitteisesti. The Universe Versus Alex Woods kuuluu joka tapauksessa juuri siihen tyyppiin. Ja tarkemmin sanottuna siihen alatyyppiin, jossa ei ole maagisia elementtejä, vaan epätodennäköisiä tapahtumia, omalaatuisia henkilöhahmoja ja sopiva annos tieteitä ja taiteita.
The Universe Versus Alex Woods kertoo nuoren pojan ja kärttyisän vanhan miehen epätavallisesta ystävyydestä ja asioista, joihin se johtaa. Mielestäni se kertoo jossain määrin myös epätavallisista sattumista tai erityisesti yhdestä tietystä epätodennäköisestä tapahtumasta. Ja elämästä ja kuolemasta, mutta toisaalta aika harva kirja ei kerro niistä…
Tarinan päähenkilö on kiinnostunut etenkin (astro)fysiikasta ja neurologiasta ja niitä käsitellään sujuvalla ja taustatiedottomallekin lukijalle sopivalla tavalla monissa tarinan taitteissa ja kolosissa. Isossa roolissa on myös kirjallisuus – tarkemmin sanottuna Kurt Vonnegutin tuotanto.
Kertomus alkaa nykyhetkestä – siinä paljastetaan sen verran että uteliaisuus herää, ja sitten kerrotaan, miten siihen päädyttiin. Mä itse en vielä ollut hirveän vakuuttunut ensimmäisen luvun jälkeen, sillä tarina voisi siitä edetä tosi moneen suuntaan, mutta onneksi luin heti eteenpäin. Tästä nauttiminen ehkä vaatii tietynlaista kirjamakua ja mieltymystä rauhallisesti eteneviin asioihin, mutta mun kohdallani The Universe Versus Alex Woods lukeutunee tänä vuonna luettujen kirjojen mieleenpainuvimpiin.
Helmet-lukuhaasteessa tämä sopii mulla kohtaan kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin.
Tämä on…
- …niille, jotka lukevat englanniksi, koska tätä ei ole (vielä?) käännetty.
- …niille, jotka pitävät kirjallisuudesta ja kirjoista ja niiden pohtimisesta – ja ihan erityisesti niille, jotka sattuvat pitämään Kurt Vonnegutin tuotannosta.
- …niille, jotka ovat jossain määrin pohdiskelevia ihmisiä ja/tai jotka eivät kaipaa juuri nyt hillitöntä vauhtia, tapahtumavirtaa ja hurjaa seikkailua.
- …niille, jotka pitävät luonnontieteistä ja/tai henkilöhahmoista, jotka ovat innostuneita tieteestä. Eikä tieteestä tarvitse erityisesti tietää mitään eikä hallita korkeampaa matematiikkaa voidakseen seurata tarinaa, eikä tämä käy mielestäni raskaaksi vaikkei olisikaan suuri luonnontiedefani, mutta ihan varmasti kirjasta tykkää enemmän, jos tuntee jonkinlaista lämpöä tiedemaailmaa ja siitä kiinnostuneita ihmisiä kohtaan.