Ihana nähä!

ihana_naha.jpg

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava, 2015)

Ihana nähä! ja muita kirjoituksia on pieni kokoelma Anna-Leena Härkösen vuosina 2003-2011 Anna-lehdessä julkaistuja kirjoituksia. Jos siis olet innokas Anna-lehden lukija, olet luultavasti jo lukenut nämä, mutta toisaalta se ei ole syy olla lukematta Ihana nähä!-kirjaa. Tekstit kestänevät pari lukukertaa ja kuka edes muistaa, mitä on lukenut jostain lehdestä vuonna 2003. Ostin kirjan matkalukemiseksi puolentoista tunnin junamatkaa varten, koska se oli taskuunsopivan pieni, kevyt ja ohut pokkari, joka ei paljon painaisi ja veisi tilaa jo ennestään täydessä laukussa, ja tietysti siksi, että olen lukenut myös kaikki aikaisemmat kirjana julkaistut Härkösen kirjoituskokoelmat. Ja siksi, että aina joskus pitää spontaanisti ostaa kirja.

Ihana nähä!-kirjan kirjoitukset käsittelevät aiheita aika lailla laidasta laitaan, ja vaikka esimerkiksi puutarhanhoito, aamutakit tai mökkielämä eivät välttämättä kuulosta mitenkään superkiinnostavilta aiheilta, Härkönen kyllä kirjoittaa niistä niin, että sen haluaa lukea. Tykkään Härkösen terävästä ja hauskasta tyylistä ja mielenkiintoisista huomioista – siitäkin huolimatta, että en ehkä ole läheskään aina samaa mieltä.

Kirja on myös kiva omassa kirjahyllyssä, koska ensinnäkin se mahtuu tosi pieneen tilaan ja toiseksi sen voi kaivaa esiin, jos tulee yllättävä tarve viitata johonkin kirjoitukseen, aiheitahan on laidasta laitaan. Mä esimerkiksi olen jo pitkään ajatellut avautua (vaikkapa tässä blogissa) asiasta, joka ilmeisesti vaivaa sekä minua että Anna-Leena Härköstä, nimittäin kykenemättömyydestä seurata yhtään monimutkaisempia elokuvien juonikuvioita (tästä oli jossakin aikaisemmassa Härkösen kirjoituskokoelmassa, en muista missä). Ilmiö on mystinen, koska ei mulla ole mitään vaikeuksia seurata kirjojen monimutkaisia juonikuvioita. Ei siitä kuitenkaan enempää, tällä kertaa…

Lukuhaaste: Kokoelma esseitä tai kolumneja.

Kulttuuri Kirjat

Helsinki Lit

helsinkilit_ohjelma.jpg

No niin, Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali on nyt sitten ohi. Se oli kahden päivän mittainen, mä olin paikalla perjantaina. Olisin ihan mielelläni mennyt lauantainakin, mutta mukavuudenhalu voitti – tulen vähän kauempaa eikä tehnyt mieli ajella edestakaisin junalla kahtena päivänä eikä myöskään yöpyä missään. Festivaalia saattoi seurata myös livenä Yle Teemalta ja jälkikäteen Yle Areenasta.

Juuri nyt on tosi sateista, harmaata ja kylmää, mutta perjantai oli vielä kiva ja aurinkoinen päivä ajella junalla Helsinkiin. Sielläkin oli auringonpaiste ja leppoisa perjantai-iltapäiväfiilis, kun kävelin rautatieasemalta Savoy-teatteriin, jossa Helsinki Lit pidettiin.

helsinkilit_puisto.jpg

Perjantain ohjelmassa oli neljä keskustelua, joissa osapuolina siis aina kaksi kirjailijaa, sekä lopussa vielä käännöskirjapalkinnon jako ja Frida Hyvösen konsertti. Mä olin varannut junalippuni niin, että ehtisin olla paikalla loppuun asti.  Perjantaina keskustelijoina olivat

  • Sofi Oksanen ja Masha Gessen
  • Tore Renberg ja Philip Teir
  • Rosa Likson ja Mark Levengood
  • Jonas Hassen Khemiri ja Riikka Pulkkinen

Kaikissa keskusteluissa oli kirjojen ja kirjoittamisen lisäksi jokin tietty teema, kuten esimerkiksi ulkopuolisuus tai Venäjän nykytilanne, mikä olikin hyvä juttu ja teki tilaisuudesta mun mielestäni mielenkiintoisemman kuin mitä se olisi ollut, jos kaikissa keskusteluissa olisi jutusteltu vain kirjailijoiden kirjoittamisprosesseista ja viimeisimmästä teoksesta. Riikka Pulkkisen ja Jonas Hassen Khemirin keskustelu oli näistä keskusteluista eniten sitä kirjahaastattelutyyppiä, jossa teemaksi kerrottua asiaa raapaistiin lopulta aika vähän ja pääasiassa Pulkkinen haastatteli kanssakeskustelijaansa tämän uusimmasta kirjasta ja sen hahmoista. Kaikkiaan keskustelut ja keskustelijat olivat tosi mielenkiintoisia ja sopivasti erilaisia.

Väliajalla sai jonottaa vessaan (ainakin naisten vessaan), siemailla viiniä ja tutkia Nide-kirjakaupan tarjontaa, esillä tietysti erityisesti tapahtumassa käsitellyt kirjat ja kirjailijat.

helsinkilit_kirjat.jpg

Päivän päättänyt konsertti loppui ennen kymmentä. Mulla oli tunnin verran aikaa asemalla ennen junan lähtöä ja tietysti odotellessani menin nauttimaan myöhäisillan kahvit.

Ihan mahtavaa, että tämmönen keskustelupohjainen kirjallisuusfestivaali järjestetään ja yleisöäkin oli paikalla (lähes?) täyden teatterin verran, vaikka sanotaan, etteivät ihmiset enää osaa keskittyä hitaisiin ja syvälle meneviin asioihin (kuten nyt vaikka kirjoihin, kirjallisuuskeskusteluista puhumattakaan). Jos Helsinki Lit pidetään ensi vuonna, menen ehdottomasti.

helsinkilit_kahvi.jpg

 

Kulttuuri Kirjat Suosittelen