Ladataan...

Okei, ehkä Kreikasta ois voinu vetää jonkun toisenkin kirjan kuin 2000 vuotta vanhan luovan kirjoittamisen oppaan, mutta kun ei nyt vaan ole Runousopin voittanutta! Aina kun itse yritän räpellellä proosan parissa ja pasmat menee solmuun eikä mistään tuu mitään, kaivan Aristoteleen esiin ja otan oppia. Jos lukee teoksen (suosittelen Saarikosken käännöstä, Penan itseironiset alaviitteet tuo oman lisänsä) ajatuksen kanssa, huomaa myös miten aristoteelinen draaman rakenne on siirtynyt moniin nykyajan Hollywood-leffoihin: kirjaa on tosiaan lueskeltu käsikirjoittajakouluissa. En nyt väitä että se olisi arvo sinänsä, mutta rakastan taitavaa juonenkuljetusta, ja sen Aristoteles osasi analyseerata. Kaipaan myös katharsista! Jos luet tämän, pääset myös briljeeraamaan kirjallisuudenopiskelijoiden viini-illoissa kun puhut katharsiksesta. (Oi aika mennyt älä vittu palaa.) Suosittelen: rakenteenrakastajille ja romaanikirjailijoille jotka kärsivät juoniblokkien kanssa.

Ladataan...

Oon lukenut toki moniakin ruotsalaisia kirjoja, mutta ehkä Astrid nyt vie tämän listan ruotsalaisen paikan. Veljeni Leijonamielen oon lukenut varmaan viidesti ja aina vaan itkettää about ekalta sivulta loppuun asti. Tässä käsitellään kuolemaa aika suoralla tavalla, ja pitäis varmaan lukea kirja taas uudestaan, koska luulen että näin aikuisena sadusta irtoaisi taas lisää tasoja. Oikeastaan pitäis lukea varmaan myös Pepit ja Ronjat ja Lotat. Oon iloinen että mun nimeni on sama kuin eräällä Lindgrenin anarkistisella tyttösankarilla koska ne on kovia mimmejä. Suosittelen tätä kirjaa: jos on vaikeeta.

Ladataan...

En oikein voi valita amerikkalaiseksi kirjaksi muuta kuin Trumania. Meidän suhteemme on kestänyt sekä proseminaarityön että gradun ja kolme tuntia helvetin kivuliasta tatuointia kylkiluiden päälle (koska kai sitä nyt ihmisen pitää ottaa tatska gradunsa kohdetekstin muistolle kun palauttaa työnsä eikä edelleenkään vihaa kirjailijaa..? Kai?) Jostain syystä pärähdin noin 10 vuotta sitten täysillä Capoten teoksiin ja oon matkaillut Jenkeissä sen jalanjäljissä, Kansas ja Kalifornia puuttuu tosin vielä. Capote on myös henkilöhahmona ja historiallisena anomaliana tosi mielenkiintoinen. Se oli esimerkiksi avoimesti queer 40-luvun New Yorkissa ja se ei joutunut vankilaan vaan seurapiireihin. Ja muuten, toi kirja on IHAN ERILAINEN KUIN SE LEFFA. Lukekaa toi kirja ja unohtakaa se leffa. Holly Golightly on niin täydellisen hukassa ja täydellisen inhimillinen. Myös kertojan ja Hollyn suhde on kuvattu tosi herkästi ja hienovaraisesti. Ja lisäks toi kirja synnyttää hirveän New York -kuumeen. Sinne kannattaa mennä. Paitsi että jos ei halua tuhota maapalloa, niin voi lukee vaan ton kirjan. Se on tarpeeksi. Kaikkeen.

Ladataan...

En nyt tiedä, kuinka australialainen tämä kirja sinänsä on (ja helvetti, nyt kun googlasin niin kirjailija näyttäis syntyneen Uudessa-Seelannissa), mutta tässä menee ikä ja terveys jos en vähän jousta. No, kirja sinänsä on oikein hauska pikkupala jota voin suositella kaikille jotka haluaa nauttia kepeästä viihteestä. Päähenkilökertoja on vähän neurologisesti epätyypillinen geneetikko, joka päättää etsiä itselleen täydellisen vaimon kyselyn perusteella. Tietenkin hänen elämäänsä marssii täysin epäsopiva Rosie. Tää on hauskalla tavalla kerrottu sympaattinen romanttinen komedia, mikseihän kirjasta ole tehty vielä elokuvaa? p.s. Simsionin myöhempää Adam Sharpia en suosittele, se on tylsä ja jotenkin ahdistava.

Ladataan...

Houellebecq päätyi mun lukulistalle kun armaani on sitä mieltä että se on nerokas. Mutta kuten siskoni, Gwen Stefania lainatakseen, sanoi: ”I ain’t no Houellebecq girl”. Luin Alkeishiukkaset ja Alistumisen, ja mun mielestä Houellebecq on vähän liian ukkelikirjallisuutta. Annoin sille mahdollisuuden kuitenkin, ja vielä toistamiseen. Elämäni valo väittää Houellebecqin olevan ihmisvihaaja, mutta mä näen siinä enemmän naisvihaajaa. Mut joo, Michel on loistava teknisesti - tykkään siitä miten hypätään esseistiikasta perinteiseen proosakerrontaan ja niin edelleen. Tää on tällaista synkkää itsetutkiskelua ja se kyllä iskee joihinkin, mutta ehkä ei ole hän minun kakunpalani. Kuulemma Maasto ja kartta olisi kaikkein paras, katsotaan jos annan vielä kolmannen mahdollisuuden! Suosittelen: jos olet kaksikymppinen vihainen nuori mies. Kolmikymppisille vihaisille nuorille miehille voikin sitten suositella jo Knausgårdia. Ai niin, se piti vielä mainita että Ville Keynäs on järjettömän hyvä suomentaja! Ilolla luen hänen suomennoksiaan ranskasta.

 

 

 

Ladataan...

Tätä kirjaa on vaikea kuvailla muuten kuin ällistyttäväksi. Luulen että tätä on suitsutettu kaikkialla muuallakin, mutta miten noin nuori kirjailija osaa kirjoittaa noin kaunista, tarinallista, historiallista, traagista tekstiä? Kirja seurailee siis kahden sisaruksen orjakaupan takia eriytyviä sukulinjoja Ghanassa ja Amerikassa. Luku kerrallaan pompataan sukupolvi eteenpäin, elikkä kirja koostuu ikään kuin pienistä novelleista. Mielenkiintoisinta on se, miten Gyasi jättää tavallaan suurimmat tapahtumat lukujen väliin: itse tekstissä ei tapahdu välttämättä niitä dramaattisimpia asioita, vain niistä johtuvia ja niihin johtaneita asioita. Järkyttävän tarkka draaman ja historian taju. Tämä kannattaa kaikkien lukea, varsinkin dorkien jenkkirasistien, vaikka tuskinpa lukevat.

Ladataan...

Noh, mun on hirveen vaikee puolueettomasti puhua Chimamandasta, mutta onneks ei tarviikaan! Rakastan kaikkia sen kirjoja, ehkä erityisesti Americanahia, mutta valkkasin tämän kun tää kertoo ehkä enemmän Nigeriasta. Tai oikeastaan Biafrasta. Kirja siis sijoittuu Biafran sotaan ja seurailee paria eri päähenkilöä sen melskeissä. Opin tästä ihan hirveästi historiaa ja kaikkea muutakin. Chimamanda kirjoittaa lämpimästi, humaanisti, viisaasti, vähän humoristisesti ja pieni itseironinen pilke silmäkulmassa. Tavallaan rasittaa kirjojen takakansitekstien "hän kirjoittaa Afrikasta", kun Chimamanda kirjoittaa Nigerian Nsukkan yliopistokaupungin ylemmän keskiluokan igboista. Ja ehkä siks mää pienen suomalaisen yliopistokaupungin akateemisen perheen tyttönä samastun hämmentävän paljon. Just tästä on musta käännetyn kaunon lukemisessa kyse: että löydetään niitä yhtymäkohtia kaukaiseen, että aika samanlaisia täällä kuitenkin ollaan.

Ladataan...

 

 

Tapasin kerran tuopposen äärellä espanjalaisen kirjallisuusagentin, joka käytännössä katsoen huusi että mun pitää lukea Mariana Enriquezia ja olipa onni että luin! Häkellyttävän hyviä novelleja, vähän karmivia ja vähän aggressiivisia, sellaisia jotka vetää nasta laudassa eteenpäin. Oikeastaan Mariana kirjoittaa kummitusjuttuja, Argentiinan verisen historian haamuja, Buenos Airesin narkkareita, pappeja, politiikkaa, väkivaltaa, verta, omituisia teinejä. Yksi novelleista tuli uniin, pidin sitä liian kauheana sopiakseen kokoelmaan, mutta ehkä se oli vain minun mielestäni se kauhein. Harmillisesti Marianaa ei ole vielä käännetty suomeksi, englanniksikin häneltä löytyy vain yksi novellikokoelma. Pitänee alkaa treenaamaan espanjaa. Ja kaikki muut mystisen ja oudon ystävät: lukekaa! Yöllinen Buenos Aires tulee tässä iholle.

Ladataan...

Tajusin tuossa joku aika sitten että olen nähnyt tsiljoona jenkkielokuvaa Vietnamin sodasta, mutten tiedä yhtään siitä, miten vietnamilaiset kokivat sodan. Halusin lukea Viet Thanh Nguyenin kirjan The Sympathizer, mutta niinkin maallisesta syystä kuin että halusin pitää matkalaukkuni painon kevyenä (shoppailin kirjoja kesälomalla Dublinissa, ah miten rakastan kunnon kirjakauppoja) valitsin saman kirjailijan ohuemman novellikokoelman. Vietnamissa syntynyt Nguyen käsittelee hienosti amerikanvietnamilaisten elämää ja tunnetta ulkopuolisuudesta molemmissa maissa. Novellit olivat mukavia makupaloja, mutta täytyy sanoa, että taidan painosta huolimatta hankkia sen The Sympathizerin, koska tämän syvällisempään analyysiin en maisteristani huolimatta näiden novellien saralla pygee. 

Ladataan...

Täytyy myöntää, etten tiennyt oikein mitään Indonesiasta ennen tätä kirjaa. Mutta jumalauta oli tapaus. Tiukkaa laukkaa läpi Indonesian viime vuosisadan, aika paljon naisnäkökulmasta. Jes! Kirja oli lisäksi ihan kreisi ja vastenmielinen, jossain vaiheessa tajusin lukeneeni pitkän pätkän miehestä joka oli niin hullu että se söi vaan paskaa ja raiskasi kanoja. Mutta teksti oli myös hauskaa ja traagista (hollantilainen kolonialismi ja japanilaisten keskitysleirit Aasiassa) ja todella vaikuttavaa, Allenden tyyliin käytiin läpi sukuhistoriaa ja maan historiaa. Nauroin monta kertaa ääneen. Tsekkaa jos kiinnostaa: sukukronikat, huumori, siirtomaahistoria, kommunismi, maaginen realismi ja kansantarinat.

Ladataan...

Heippa vaan kaikki risut ja männynkävyt! Olen tälläinen kirjallisuuden ystävä ja tykkään myös matkailusta. Tajusin sitten kuitenkin että luen hirveän vähän kirjoja muualta kuin Yhdysvalloista ja Suomesta, ja ajattelin aloittaa projektin, jossa lukisin kirjan jokaisesta maailman maasta. Tämä on vähän haasteellista, koska kaikkialta ei ole käännetty kirjoja suomeen tahi englantiin, ja esimerkiksi ranskaa tai arabiaa en osaa, espanjaakin vain alkeet. Mutta yrittäkäämme! Postailen tänne miniarvioita kirjoista, allaolevan listan mukaan tulee jo luetut, kunhan ehdin. 

 

Olen päättänyt hyväksyä mukaan kirjoja, jotka on esimerkiksi kirjoitettu englanniksi kiinan sijaan, jos kirjailija on kiinalainen. Tai jos kirjailija on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttaja, mutta teos käsittelee jollain tavalla esim. Ghanaa tai identiteettiä ghanalaisperäisenä, teos on myös hyväksytty listalle. Joskus tässä on joutunut tekemään päätöksiä esim. neljän maan välillä ja valkkaamaan niistä yhden, mikä ei ihan tee oikeutta kirjan loisteliaalle monitahoisuudelle (I'm looking at you, Kosovo). Lista on myös virallisten valtioiden mukaan koottu, elikkä Espanjaa saattaa edustaa kovin katalaaninen kirja. Haasteita on, mutta yritän nyt parhaani!

 

Tervetuloa mukaan matkalle!

 

Afghanistan

Albania

Algeria

Andorra

Angola

Antigua and Barbuda

Argentina – Mariana Enriquez: Things We Lost In the Fire

Armenia

Australia – Graeme Simsion: The Rosie Project

Austria

Azerbaijan

Bahamas

Bahrain

Bangladesh

Barbados

Belarus

Belgium

Belize

Benin

Bhutan

Bolivia

Bosnia and Herzegovina

Botswana

Brazil – Adriana Lisboa: Crow Blue

Brunei

Bulgaria

Burkina Faso

Burundi

Cabo Verde

Cambodia

Cameroon

Canada – Margaret Atwood: Handmaid’s Tale

Central African Republic (CAR)

Chad

Chile – Isabel Allende: Henkien talo

China – Xiaolu Guo: A Concise Chinese-English Dictionary for Lovers

Colombia

Comoros

Democratic Republic of the Congo

Republic of the Congo

Costa Rica

Cote d'Ivoire

Croatia

Cuba

Cyprus

Czech Republic – Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys

Denmark – Karen Blixen: Seitsemän salaperäistä tarinaa

Djibouti

Dominica

Dominican Republic – Junot Diaz: Oscar Waon lyhyt ja ihmeellinen elämä

Ecuador

Egypt

El Salvador

Equatorial Guinea

Eritrea

Estonia

Ethiopia

Fiji

Finland – Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

France – Michel Houellebecq: Alkeishiukkaset

Gabon

Gambia

Georgia

Germany – Timur Vermes: Er ist wieder da

Ghana – (Yaa Gyasi: Homegoing)

Greece – Aristoteles: Runousoppi

Grenada

Guatemala

Guinea

Guinea-Bissau

Guyana

Haiti

Honduras

Hungary - Imre Kertész: Kohtalottomuus

Iceland – Sjón: Sinun silmäsi näkivät minut

India – Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala

Indonesia – Eka Kurniawa – Kauneus on kirous

Iran

Iraq

Ireland – Colm Tóibín: Brooklyn

Israel

Italy – Umberto Eco: Ruusun nimi

Jamaica – Marlon James: A Brief History of Seven Killings

Japan – Haruki Murakami: Kafka rannalla

Jordan

Kazakhstan

Kenya

Kiribati

Kosovo – (Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia)

Kuwait

Kyrgyzstan

Laos

Latvia – Nora Ikstiena – Soviet Milk

Lebanon

Lesotho

Liberia

Libya

Liechtenstein

Lithuania – Emma Goldman: Anarkismi ja muita esseitä

Luxembourg

Macedonia (FYROM)

Madagascar

Malawi

Malaysia

Maldives

Mali

Malta

Marshall Islands

Mauritania

Mauritius

Mexico – Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen

Micronesia

Moldova

Monaco

Mongolia

Montenegro

Morocco – (Leila Slimani: The Perfect Nanny)

Mozambique

Myanmar (Burma)

Namibia

Nauru

Nepal

Netherlands – Herman Koch: Dinner

New Zealand

Nicaragua

Niger

Nigeria – Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa

North Korea

Norway – Jo Nesbö: Lumiukko

Oman

Pakistan

Palau

Palestine

Panama

Papua New Guinea

Paraguay

Peru

Philippines

Poland

Portugal

Qatar

Romania

Russia – Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan

Rwanda

Saint Kitts and Nevis

Saint Lucia

Saint Vincent and the Grenadines

Samoa

San Marino

Sao Tome and Principe

Saudi Arabia

Senegal

Serbia

Seychelles

Sierra Leone

Singapore

Slovakia

Slovenia

Solomon Islands

Somalia – Waris Dirie: Desert Flower

South Africa – Lauren Beukes: Zoo City

South Korea – Han Kang: Vegetaristi

South Sudan

Spain – Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo

Sri Lanka

Sudan

Suriname

Swaziland

Sweden – Astrid Lindgren: Veljeni Leijonanmieli

Switzerland – Joel Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta

Syria

Taiwan

Tajikistan

Tanzania

Thailand

Timor-Leste

Togo

Tonga

Trinidad and Tobago

Tunisia

Turkey – Elif Shafak: Kirottu Istanbul

Turkmenistan

Tuvalu

Uganda – Jennifer Nansubuga Makumbi: Kintu (Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin)

Ukraine

United Arab Emirates

United Kingdom – Anthony Burgess: A Clockwork Orange

United States of America – Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla

Uruguay

Uzbekistan

Vanuatu

Vatican City

Venezuela

Vietnam – Viet Thanh Nguyen: The Refugees

Yemen – (Koko Hubara: Ruskeat tytöt)

Zambia

Zimbabwe

 

Ladataan...