”Voit tehdä mitä ikina haluat – mutta päätöksen täytyy olla sinun. Sinun valintasi, vapaa kahleista. Ja jotta voit tehdä sen, sinun täytyy tutkiskella itseäsi ja miettiä rehellisesti sitä, mitä haluat. Ja kyllä, tiedän että se on pelottavaa. Mutta elämä on liian pitkä ihmisen pelätä. Mietipä niitä vuosia, jotka vietät kantaen kaunaa ja kieltäytymällä asioista, jotka saattaisivat tuottaa sinulle iloa. Ne kuluvat hitaasti.”

Mallory on lopettanut shakin. Kokonaan. Syistä, joista ei puhuta.  Sitten hänen paras ystävänsä värvää hänet hyväntekeväisyysturnaukseen. Siellä hän voittaa pitkän, tummasilmäisen, häikäisevän komean pojan. Joka sattuu olemaan hallitseva shakin maailmanmestari. Mitäs nyt sitten tehdään?

Kun Mallory aloittaa shakin uudestaan saadessaan siihen mahdollisuuden, on hänen valehdeltava perheelleen, jotta hän pystyisi pitämään sen kasassa ja tyytyväisenä.  Hänen täytyy myös olla sinut itsensä, muistojen ja menetetyn ystävänsä kanssa. Sekä Nolanin, jonka pitäisi vihata häntä, mutta ei sitten teekään niin.

Sainpa minä tämän kuulostamaan synkältä! Todellisuudessa Ali Hazelwoodin Shakkimatti oli  ihanan kevyt ja humoristinen ya-romanssi, joka oli mukavaa vaihtelua siihen, mitä olen viime aikoina lukenut. Juonikuvio oli melko tavanomainen kirjatyypille, mutta mukavaa luettavaa silti.

Vaikka shakki ei ole omaa sydäntäni lähellä (häviän aina, jos pelaan), niin lukeminen oli helppoa eikä tarvinnut pelätä, että pelisanasto menisi yli hilseen. Näinä kylminä päivinä kannattaa siis käpertyä viltin alle villasukat jalassa ja lukea jotain iloista aloittaakseen uuden vuoden 2024 mahdollisimman hyvin.